Mainos

2030-luvulla Suomea johtavat tämän päivän nuoret aikuiset. Tuore kyselytutkimus selvitti, millaista huomista vaikuttamisesta ja vastuullisuudesta kiinnostunut sukupolvi tavoittelee – ja mitä yhteiskunnan ja yritysten odotetaan tekevän sen eteen.

2030-luvulla tehdään nelipäiväistä työviikkoa, toimistolle ajetaan yhteiskäyttöautolla ja ostoskoreihin päätyy pelkästään vegaanisia tuotteita. Ilmastokriisi on selätetty ja kulutushysteriasta on luovuttu. Vai onko sittenkään? Tuore tutkimus selvitti, millaista tulevaisuutta nuoret suomalaiset aikuiset toivovat.

Metsäyhtiö UPM:n toteuttamaan kyselytutkimukseen osallistui yli 800 alle 45-vuotiasta suomalaista. Kysely kartoitti ikäryhmän asenteita ja odotuksia tulevaisuuden yhteiskuntaa, työelämää ja ilmastotoimia kohtaan.

Erityisesti tutkimus selvitti sitä, millaisia tekoja ja muutoksia vastaajien mielestä tarvitaan, jotta he voisivat elää toivomansa näköisessä, planeetan kantokyvyn rajoihin sovitetussa maailmassa.

Mitä pitäisi tapahtua, jotta tulevaisuus olisi kestävällä pohjalla 2030-luvulla?

Nuorten suomalaisten aikuisten toiveita ja ennusteita 2030-luvulle alleviivaa pyrkimys sekä ympäristön että yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta kestävämpään huomiseen. Ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen koetaan kyselyn vastaajakunnan keskuudessa tärkeimmäksi yksittäiseksi toimeksi, jolla parempi tulevaisuus voitaisiin taata.

”Teimme kyselyn, koska halusimme kuunnella, mitä tulevaisuuden päättäjät toivovat huomiselta. Se auttaa meitä yrityksenä ymmärtämään paremmin, millaisia toimenpiteitä meiltä odotetaan”, kertoo UPM:n vastuullisuusjohtaja Sami Lundgren.

”Kiertotalouden pitäisi tulla osaksi jokaisen normaalia arkea. Kaikkea ei tarvitse hankkia uutena.”

– kyselyn vastaaja

Kyselyn vastaajat näkevät ylikulutuksesta luopumisen ja globaaliin kiertotalouteen siirtymisen selkeimpinä keinoina keventää ihmiskunnan aiheuttamaa ilmastokuormaa. Lähes 60 prosenttia vastaajista toivoo, että uusiutuvista ja kierrätysmateriaaleista valmistetut tuotteet olisivat 2030-luvulla jo syrjäyttäneet muut vaihtoehdot.

16%

toivoo yhteiskunnan rajoittavan yksityishenkilöiden kulutusta.

Etenkin muoville ja fossiilisille polttoaineille vaaditaan kestävämpiä vaihtoehtoja. Ympäristöä vähemmän kuormittavien raaka‑aineiden, tuotteiden ja palveluiden toivotaan olevan 2030-luvulla myös muita halvempia.

”Kysely osoittaa, että alle 45-vuotiaiden sukupolvi toivoo asioiden tapahtuvan heti. Mutta kun investoinnit ovat suuria ja niiden toteutus ottaa oman aikansa, jotkin asiat tapahtuvat väistämättä hitaasti. Hyvä uutinen on se, että osaa uudistuksista, joita vastaajat odottavat tapahtuviksi 2030-luvulla, tehdään jo”, Lundgren kommentoi tuloksia.

”Toivoisin ihmisten ymmärtävän, että kapitalismiin sisäänrakennettu vaatimus jatkuvasta kasvusta ei ole kestävällä pohjalla.”

– kyselyn vastaaja

Myös tavallista arkielämää käsittelevien kysymysten tuloksissa toistuu haave siitä, että länsimainen yhteiskunta luopuisi kulutuskulttuurista ja jatkuvan talouskasvun tavoittelusta. Työelämän toivotaan olevan 2030-luvulla nykyistä vähemmän suorituskeskeistä ja perheelle, ystäville ja harrastuksille toivotaan jäävän enemmän aikaa.

Kyselyn vastaajat kertovat olevansa valmiita näkemään omassa arjessaan vaivaa, jotta toiveet kestävämmästä tulevaisuudesta toteutuisivat. Yli puolet vastaajista kertoo kierrättävänsä (67 %), tarkkailevansa omaa kulutustaan (57 %) ja osallistuvansa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon (53 %). Noin kolmasosa on jo vähentänyt tai aikoo vähentää lisäksi lihan syöntiä ja lentomatkustamista.

Lue UPM:n toimista kestävämmän huomisen eteen

Kenen vastuulla on muutos kohti planeetan kantokyvyn rajoihin sovitettua maailmaa?

Nuorista suomalaisista aikuisista kuitenkin vain 30 prosenttia kokee planeetan tulevaisuuden olevan yksityishenkilöiden vastuulla. Kyselyyn vastaajat kaipaavat ilmastokriisiin laaja-alaisia ratkaisuja muun muassa taloudellisen sääntelyn muodossa.

37%

uskoo työkeskeisestä elämäntavasta luopumisen olevan kestävän tulevaisuuden edellytys.

Ennen kaikkea muutoksen kohti kestävämpää huomista koetaan kuitenkin olevan voittoa tavoittelevien suuryritysten harteilla. Yritysten odotetaan minimoivan tuotantonsa ympäristövaikutukset, sijoittavan voimakkaasti kestävään kehitykseen ja viestivän toiminnastaan vastuullisesti ja läpinäkyvästi.

Avoimissa vastauksissa korostuu myös yritysten vastuu työelämän arvojen muovaajana. Työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen, oikeudenmukainen palkkaus ja tasa-arvoinen työpaikkakulttuuri ovat nuorten aikuisten silmissä tärkeitä yritysmaailman arvokysymyksiä.

”Taloudellisesti vastuullinen yritys ei hae tuottoa eettisesti epäkestävin keinoin.”

– kyselyn vastaaja

Metsäyhtiöiden tärkeimmäksi tehtäväksi kyselyn vastaajat nimeävät metsän kasvun varmistamisen ja hiilinielujen säilymisen. Metsäyhtiöiltä peräänkuulutetaan myös luonnon monimuotoisuutta edistävää metsänhoitoa ja uusia innovaatioita, joilla ilmastokriisiä voidaan hillitä.

”Oma top 3 -listani on samanlainen. Jos ei ole kasvavia metsiä ja puita, ei ole metsäalan yrityksiäkään”, UPM:n Lundgren sanoo.

Lue lisää UPM:n metsävastuullisuusohjelmasta

Millaisia tunteita tulevaisuus sinussa herättää?

Nuoren sukupolven odotuksia tulevaisuudelle käsitellään mediassa usein huolen ja ahdistuksen kautta. Myös UPM:n kyselyn perusteella vastuullisuusaiheet ja ilmastokysymykset herättävät suomalaisissa ristiriitaisia ajatuksia ja tunteita.

Tutkimukseen vastaajista lähes puolet kertoo tulevaisuuden herättävän heissä kuitenkin myös toivoa. Muita vastaajien ilmaisemia positiivisia tunteita ovat muun muassa kiinnostuneisuus (36 %), muutoshalukkuus (33 %) ja luottavaisuus (28 %).

16%

uskoo, että elämämme mahtuu 2030-luvulla planeetan kantokyvyn rajoihin.

”Olen tehnyt töitä alalla yli 35 vuotta ja seurannut kehitystä läheltä. Minäkin katson tulevaisuutta toiveikkaana. Menemme oikeaan suuntaan hitaasti, mutta varmasti”, Lundgren sanoo.

Vaikka kyselyn vastaajat ovat toiveikkaita tulevaisuuden suhteen, toivo ei ole yhtä kuin usko. Vain alle viidesosa nuorista suomalaisista aikuisista sanoo uskovansa, että tarvittavat muutokset saadaan tehtyä ja elämämme mahtuu 2030-luvulla planeetan kantokyvyn rajoihin.

Uskotko, että elämämme mahtuu 2030-luvulla planeetan kantokyvyn rajoihin?

*data UPM:n kyselytutkimuksesta

Tietoa UPM:n kyselytutkimuksesta

UPM selvitti nuoren, vaikutushaluisen suomalaissukupolven tulevaisuuden odotuksia ja asenteita kyselytutkimuksella. Sillä kartoitettiin, minkälaista yhteiskuntaa, työelämää ja elämäntapaa alle 45-vuotiaat suomalaiset haluaisivat rakentaa tulevaisuudessa ja millaisena 2030-luku heille näyttäytyy juuri nyt.

Aineisto kerättiin online-kyselynä tutkimustoimisto Norstatin paneelissa 27.1.–2.2.2023. Vastaajina oli 815 suomalaista 18–45-vuotiasta, joista 49 % oli naisia ja miehiä 51 %.

Lataa tutkimuksen koko tulosaineisto täältä

UPM