”Tässä tapauksessa hakkerien käsiin päätyi toiseen palveluun tehdyn tietomurron seurauksena yhtiön työntekijän salasana, joka oli sama, mitä hän oli käyttänyt kirjautumiseen työpaikalla”, Vartiainen kertoo.
Yrityksen verkkoon kirjautuminen onnistui helposti, sillä käytössä ei ollut esimerkiksi kaksivaiheista tunnistautumista – pelkkä tunnus ja salasana riittivät.
Tieto on paremmassa turvassa, kun data sijoitetaan mahdollisimman kauas yrityksestä, esimerkiksi toisella mantereella sijaitsevaan pilvipalveluun.
TARUA. Ulkomaisia pilvipalveluita on tarjolla sekä runsaasti että kohtuuhinnalla. Niihin liittyy kuitenkin monta kysymystä: onko alueen lainsäädäntö linjassa EU:n kanssa? Kuka omistaa tietoon liittyvän metadatan ja kuinka sitä kerätään? Metadatan eli varsinaisesta tiedosta tietoa antavan tiedon mukana ulkopuolisen tahon haltuun saattaa päätyä esimerkiksi IP-osoitteita, tunnistetietoja sekä laitteiden lokitietoja, jotka voivat muodostaa mahdollisia uusia riskejä toisaalla.
Myös tiedon saatavuutta ja liiketoiminnan jatkuvuutta ajatellen lähelle sijoitettu data on parempi valinta – esimerkiksi kansainvälisen konfliktin sattuessa yhteydet eri mantereille saattavat katketa kokonaan.
COLONIAL PIPELINELTA VARASTETTIIN VALTAVA määrä tietoa ja sen verkkoon ujutettiin haittaohjelma, joka lukitsi järjestelmän. Sitten tuli viiden miljoonan dollarin lunnasvaatimus. ”Luultavasti yhtiö ei ollut varmuuskopioinut liiketoimintakriittistä dataa eikä sillä ollut valmiuksia palauttaa järjestelmiään itse. Taloudellisimmaksi vaihtoehdoksi jäi maksaa vaaditut lunnaat”, arvelee Vartiainen.
Vaikka isku ei kohdistunut varsinaiseen tuotantojärjestelmään vaan hallinnolliseen systeemiin, olivat sen vaikutukset suuret.
Tiesitkö, että yli puolet pienistä ja keskisuurista yrityksistä on raportoinut joutuneensa tietomurron kohteeksi?
LUE LISÄÄ
”Tapauksesta on pyritty löytämään aatteellista Venäjä-Amerikka-vastakkainasettelua, mutta uskon motiivin olleen puhtaasti rahallinen. Kiristäminen on loppujen lopuksi hakkeriryhmille bisnestä”, Vartiainen toteaa.
Colonial Pipelinen ja Suomessa muutama vuosi sitten kuohuttaneen Vastaamon tietomurron välillä Vartiainen näkee tiettyä yhtäläisyyttä.
”Vastaamon järjestelmässä oli ilmeisesti jo lähtökohtaisesti omat puutteensa, mutta molemmissa tapauksissa olisi varmasti auttanut, jos tietoturvan tilannekuva olisi ollut parempi”, hän sanoo.
On turvallista antaa tietoja, kun esimerkiksi yrityksesi IT-tuki tiedustelee tunnuksiasi sähköpostitse.
TARUA. Sähköpostin ja viestien kautta tulevat kyselyt ovat edelleen yleisin tapa toteuttaa tietojenkalastelua. Viestit voivat vaikuttaa hyvinkin aidoilta ja kiireessä asiaa ei välttämättä tule ajatelleeksi sen enempää. Tarkkana on kuitenkin syytä olla. Mikäli saat esimerkiksi viestin, jossa kehotetaan klikkaamaan linkkiä ja päivittämään käyttäjätiedot, siirry sivustolle sen sijaan eri selainikkunaa käyttäen ja tarkista tietosi siellä.
Johtajat myöskään harvemmin lähettävät koko firman kattavia palkankorotustaulukoita sähköpostien liitteenä katsottavaksi. Älä klikkaa liitteitä ja linkkejä auki, ellet ole niiden turvallisuudesta aivan varma.
TILANNEKUVALLA VARTIAINEN TARKOITTAA näkymää tietoturvan toteutumiseen. Colonial Pipelinen järjestelmään päässyt ryhmä ehti valmistella varsinaista iskua luultavasti kuukausia. Myös Vastaamon järjestelmään murtauduttiin useamman kerran. Yritykset olisivat voineet käyttää esimerkiksi automaattisia seurantatyökaluja, jotka havainnoivat epätyypillistä käytöstä verkossa tai kirjautumisia sen järjestelmiin.
”Näkymä tietoturvaan on monissa yrityksissä hälyttävän huono. Ei tiedetä mitä esimerkiksi palvelimilla tapahtuu ja koska ei tiedetä, tuudittaudutaan tunteeseen, että kaikki on kunnossa”, sanoo Vartiainen.
Miten muodostan kattavan yleiskuvan yritykseni ICT-ympäristön toiminnasta ja mahdollisista tietoturvapoikkeamista?
LUE LISÄÄ
Hän muistuttaa, että kyberrikokset voivat olla varsin monivaiheisia operaatioita, joita suunnitellaan pitkään.
”Niihin liittyy järjestelmällistä kalastelua eri puolilla verkkoa ja eri palveluissa, jotta löydetään henkilö tai henkilöitä, joiden tunnuksia, salasanoja tai laitteita voidaan rikoksessa hyödyntää”, hän kertoo. Kohteena olevan yrityksen järjestelmiä saatetaan käydä ikään kuin tunnustelemassa useita kertoja ennen varsinaisen näkyvän rikoksen tapahtumista.
”Toteutunut tietomurto voi olla sen kohteelle valtava mainehaitta, varsinkin jos toimitaan huoltovarmuuskriittisellä tai yhteiskunnalle merkittävällä toimialalla”, Vartiainen huomauttaa.