Tuntuuko siltä, että rahat eivät riitä? Ota helpon laskurin avulla selvää, millainen on taloutesi kantokyky

Mennään heti asiaan ja puhutaan rahasta. Häpeilemättä, arkailematta, rehellisesti. Oletko perillä siitä, mihin kulutat rahasi?

Maksuvara kertoo, millaisia yllätyksiä taloutesi kestää. Se on summa, joka jää käyttöön kuukauden kaikkien pakollisten menojen ja välttämättömyyksien – kuten asuntolainan lyhennysten, ruokaostosten, sähkölaskun, lääkkeiden ja matkalippujen maksamisen – jälkeen.

Suomalaisten tyytyväisyys elämään pysytteli keskimäärin hyvin vakaana vuonna 2020, kertoo Tilastokeskus.

Tyytyväisyyttä elämään tiedustellaan vuosittain kysymällä, miten tyytyväisiä ihmiset ovat elämäänsä yleisesti ottaen asteikolla 0–10. Aikuisväestön keskiarvo oli 8,1 vuonna 2020.

Tyytyväisyys elämään vaihtelee tulojen, terveyden ja iän mukaan. Terveytensä hyväksi tai erittäin hyväksi tuntevien aikuisten tyytyväisyys elämään sai keskimäärin arvon 8,8, kun taas terveytensä huonoksi tai erittäin huonoksi tuntevien tyytyväisyys sai keskimäärin arvon 6,3.

Suurituloisimpaan viidesosaan kuuluvien aikuisten elämään tyytyväisyyden keskiarvo oli 8,5, kun taas pienituloisimmassa viidenneksessä keskiarvo oli 7,7.

Kulutusluottoja arjen hankintoihin

Kuka nyt ottaisi luottoa ja käyttäisi sen kulutukseen? Joka toinen suomalainen, kertoo YouGov-tutkimusyhtiön Santanderin toimeksiannosta tekemä selvitys.

Suomalaisten tavallisiin arjen hankintoihin hakemaa rahoitusta on useammalla kuin asuntolainaa. Suhteellisesti eniten luottoja on 35–54-vuotiailla suomalaisilla, mutta määrällisesti eniten yli 55-vuotiailla. Asuntolainoja on noin joka kolmannella suomalaisella.

Mihin kulutusluottoja käytetään? Arjen tarpeisiin, äkillisiin menoihin ja harkittuihin hankintoihin. Kulutusluotolla rahoitetaan usein auto, kodinkoneita, huonekaluja, lomamatka tai sisustusprojekteja ja remonttikustannuksia.

YouGovin selvitys paljastaa, että suomalaiset ovat kaikkein valmiimpia hankkimaan rahoitusta kodin tai mökin perusremonttiin, elektroniikkahankintoihin, lomamatkoihin sekä hammaslääkäriin tai muuhun lääkinnälliseen hoitoon.

Santanderin toimitusjohtaja Peter Sjöberg painottaa, että lainaa on viisasta hakea vain tilanteessa, jossa maksuvaraa on ja päätös perustuu vakaaseen harkintaan. Lainaa ei pidä hakea paikkaamaan palkkatuloja.

– Lainan on oltava harkittu päätös, ja haettu määrä tulee mitoittaa omaan taloustilanteeseen sopivaksi. Sellaiseksi, että sen kykenee ongelmitta maksamaan takaisin.

Omaa maksuvaraansa voi parantaa vasta sitten, kun on tietoinen siitä.

– Maksuvaran laskeminen ei tarkoita talouskuria eikä kurjuutta. Kyse on tulojen ja menojen suhteesta. Voi ottaa kupin kahvia ja istahtaa keittiönpöydän ääreen. Miettiä hetken, mitä omaan talouteen kuuluu.

Vastuullisen lainanantajan tehtävä on huolehtia siitä, että lainanottajan maksukyky on riittävä ja että hän pystyy hallitsemaan lainaan liittyvät velvollisuutensa. Lainanhakijan velanhoitokyky ja hänelle sopivan lainan määrä on siis arvioitava perusteellisesti.

Santander haluaa olla varma siitä, että asiakkaiden taloudellinen kantokyky ei ole vaakalaudalla lainaa otettaessa.

– Tahdomme ehkäistä ylivelkaantumista Suomessa.

Lue lisää maksuvarasta ja järkevästä kuluttamisesta

Puhumattomuus ja rahasta vaikeneminen ovat riskejä

Tyypillistä on, että suomalaiset eivät puhu rahasta – varsinkaan oman perheensä ulkopuolelle. Taloudesta keskusteleminen on usein tabu, vaiettu salaisuus.

– Kotitalouden sisälläkin voi olla vaikeaa puhua rahasta, varsinkin jos ilmenee yllättäviä ja äkillisiä ongelmia. Mutta jos asioista ei puhu, tilanne voi pahentua entisestään. Etenkin keski-ikäiset suomalaismiehet ovat usein vaitonaisia rahatilanteestaan, Sjöberg toteaa.

Miten saada vastahakoinen puoliso puhumaan rahasta?

– Kannattaa etsiä keskusteluyhteyttä yhteisen mielenkiinnonkohteen tai yhteiseen kotitalouteen liittyvän asian kautta. Raha-asioista puhuminen kumppanin kanssa on tärkeintä.

Juuri puhumattomuus on merkittävä riskitekijä velkakierteen synnyssä. Jos rahaongelmia piilotellaan kumppanilta, velalla paikataan velkaa ja yhtäkkiä lainaa kertyy huomattavia määriä. Sitten alkavat kasaantua maksuhäiriömerkinnät.

Kun taloustilanne on mennyt solmuun, ihminen kokee usein häpeää ja epäonnistumisen tunnetta. Ongelmien kierre kiihtyy ja syvenee, velkojen kourissa oleva lamaantuu. Myös avun hakeminen alkaa tuntua koko ajan yhä vaikeammalta.

– Ongelmat näkyvät lainahakemuksissa. 90 prosenttia meille tulleista hakemuksista hylätään.

Sjöberg kannattaa lisäpanostuksia lasten ja nuorten taloustaitojen parantamiseen.

– Hyvät taloustaidot ovat osa elämänhallintaa. Jokaisen on hyvä osata säästää ja sijoittaa – ja yksinkertaisesti ymmärtää tulojensa ja menojensa suhde.

Sjöberg nostaa esille, että maksamisen digitalisointi on lisännyt rahatilanteen hahmottamisen vaikeutta. Kun juuri mitään ei enää osteta käteisellä rahalla, kulutuksen määrää verkkokaupoissa voi olla vaikea ymmärtää.

– Jos aikuiset pystyvät keskustelemaan taloudesta ja suunnittelemaan rahankäyttöään, taito siirtyy myös heidän lapsilleen. Näin he saavat kotoaan evääksi talousosaamista.

Santander Consumer Financen teettämän kyselyn mukaan jopa puolet suomalaisista ei osaa arvioida kulutusluottojen koron suuruutta. Nekin, jotka arvioivat, arvioivat enimmäkseen väärin.

Keskimäärin kulutusluottojen koroksi arvioitiin 11,28 prosenttia. Tilastojen mukaan kulutusluoton korko on keskimäärin 32,16 prosenttia – siis kolme kertaa enemmän kuin ihmisten arvio.

Ikä ja tulotaso vaikuttavat todellisen vuosikoron suuruuteen.

Keski-ikäisillä ja hyvin toimeentulevilla on huomattavasti kevyemmät korot kuin nuorilla ja keskipalkkaisilla, koska heillä on todennäköisesti paremmat valmiudet maksaa luotto takaisin ajallaan.

Esimerkiksi 2 000–2 999 euroa bruttona kuukaudessa tienaavien alle 26-vuotiaiden todellinen vuosikorko on minimissään 22 prosenttia, kun yli 49-vuotiailla se voi olla vain viisi prosenttia.

Saman tulotason keskimääräinen todellinen vuosikorko alle 26-vuotiailla on 43 prosenttia ja yli 49-vuotiailla 29 prosenttia.