Mainos 
Raha-asiat vaikuttavat elämään paljon kokonaisvaltaisemmin, kuin äkkiseltään luulisi. Jos takaraivossa jyskyttää huoli rahojen riittämisestä, elämänlaatu voi laskea monin tavoin. Säästöpankissa talousvalmentajana työskentelevä Tanja Wickström kohtaa työssään jatkuvasti ihmisiä, joita raha-asiat mietityttävät. Joskus ne kaihertavat mieltä öisinkin.
– Rahahuolet vaikuttavat herkästi unenlaatuun, jolloin myös työpanos kärsii ja mieliala laskee, Wickström kertoo.
Väsymys ja stressi voivat ilmetä monin eri tavoin, kuten puolisolle tiuskimisena, heräteostoksina tai terveyden ja hyvinvoinnin laiminlyömisenä. Kun olo on tympääntynyt, tulee herkemmin avattua sipsipussi kuin lähdettyä kuntosalille. Silloin ei myöskään oman talouden suunnitteluun löydy intoa.
Pois silmistä, pois mielestä on ongelmallinen ajattelutapa talouden hallinnassa. Usein mörkö mielessä on pahempi, kuin mitä tilanne oikeasti on. Omaa oloa helpottaisi jo pelkästään oman tilanteen tiedostaminen. Asian valoisa puoli on se, että tilanteen korjaamiseen löytyy liuta ratkaisuja, jotka ovat kaukana rakettitieteestä.
Tutustu maksuttomaan budjettilaskuriin >
Testi kestää noin 2 minuuttia
Vastaa kysymyksiin ja saat selville miten talousasiat ovat hallussasi suhteessa muihin suomalaisiin.
1. Aloitetaan. Oletko alle 62-vuotias?
Kerro sitten, kuinka samaa tai eri mieltä olet seuraavien väittämien* kanssa.
*) Väittämät ja prosenttiosuudet on poimittu Säästöpankin vuosittaisesta Säästämisbarometri-tutkimuksesta, johon vastasi reilu 1500 suomalaista.
2. Hallitsen raha-asiani niin hyvin, että voin nauttia elämästä.
Raha-asiat vaikuttavat elämänlaatuun – usein enemmän, kuin tajuammekaan. Taloudellisista huolista johtuva stressi voi vaikuttaa jaksamiseen niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Noin kolmannes suomalaisista kokee, että raha-asiat vaikuttavat elämänlaatuun kielteisesti: 24 % on väitteen kanssa jokseenkin eri mieltä ja 12 % täysin eri mieltä.
Talousvalmentajan vinkki:
”Jos raha-asiat vaivaavat, kirjaa ylös kaikki stressaavat asiat. Mieti kuhunkin kohtaan vähintään yksi toimenpide, joka auttaa kohentamaan tilannetta. Mikäli raha-asiat valvottavat, voit tehdä harjoituksen vaikka keskellä yötä, jotta saat asian pois mielestäsi.
Jos taas olet tyytyväinen elämääsi ja raha-asioihisi, pohdi, voisitko tehdä jotkut asiat vielä nykyistä paremmin. On hienoa, jos raha-asiat ovat hyvällä mallilla, mutta toisinaan seurauksena voi olla passivoituminen.”
3. Tulen juuri ja juuri toimeen taloudellisesti.
Rahat ovat todella tiukilla, jos ne eivät meinaa riittää pakollisiin hankintoihin. Joka viides suomalainen kokee tulevansa taloudellisesti toimeen rimaa hipoen. Hyvin toimeentulevien osuus on täsmälleen yhtä suuri, ja loput asettuvat ääripäiden väliin.
Talousvalmentajan vinkki:
”Usein talouden selkeyttämiseksi riittää, että kirjaat ylös toteutuneita tuloja ja menoja esimerkiksi tilitapahtumista ja kuiteista. Suunnittele budjetoimalla, minkä verran rahaa haluat käyttää kuhunkin kuluerään.
Budjetoinnista on aidosti hyötyä, kun seuraat toteutuneita kustannuksia. Seurannan avulla näet, miten suuria menoerät todellisuudessa ovat. Muista budjetoida myös säästäminen.”
4. Olen huolissani siitä, riittävätkö rahani.
Noin viidennes suomalaisista kantaa huolta rahojensa riittävyydestä. Vain joka kymmenes kokee taloudellisen tilanteensa olevan niin hyvä, ettei rahojen riittämisestä tarvitse murehtia lainkaan.
Talousvalmentajan vinkki:
”16 prosenttia suomalaisista on joutunut ottamaan lainaa, kun rahat eivät riitä pakollisiin menoihin. Tämä ei ole vakavaa, jos tilanne on ohimenevä. Pidemmän päälle tulojen tulee riittää menoihin, sillä muuten edessä on vaikeuksia. Kulujen karsiminen ja säästäminen ovat tärkeimmät keinot, jos taloutensa haluaa tasapainoon. Mikäli omat taidot eivät riitä, ota tueksi osaava henkilö kuten talousvalmentaja.”
5. Minulla on rahaa jäljellä kuun lopussa. Kuinka usein tämä väittämä koskee sinua?
45 prosenttia suomalaisista saa rahat riittämään kuunvaihteen yli, jolloin taloudellisen puskurin säästäminen on mahdollista. Samaan aikaan lähes yhtä suuri osa suomalaista on toisinaan siinä tilanteessa, että tili on loppukuusta tyhjä. Peräti 13 prosentilla suomalaisista tili tyhjenee täysin joka ikinen kuukausi.
Talousvalmentajan vinkki:
”Säästämisen nyrkkisääntö kuuluu: jos jotain haluaa saada, jostain on luovuttava tai ainakin vähennettävä. On aina helpompaa karsia menoja kuin yrittää kasvattaa tuloja. Useimmiten turhat menot koostuvat pienistä puroista. Yksittäiset summat voivat olla pieniä – pari euroa sinne tai tänne. Kokonaisuudesta voi muodostua summa, josta kuukausien saatossa kasvaa riittävä taloudellinen puskuri. Suositeltava puskurin koko on 2–3 kuukauden nettopalkka.”
6. Koen, että talouteni hallitsee elämääni liikaa. Kuinka usein tämä väittämä koskee sinua?
Elämä alkaa pyöriä talousmurheiden ympärillä, jos huoli rahojen riittämisestä painaa mieltä usein. Noin viidennes suomalaisista kokee, että raha-asiat hallitsevat elämää liikaa. Valtaosa vastaajista (56 %) ajattelee, että talous hallitsee elämää liikaa toisinaan.
Talousvalmentajan vinkki:
”Ajoittain omat uskomukset ja tottumukset estävät meitä kehittymästä talousasioissa. Monilla on sellaisia päähänpinttymiä kuten ”en ole hyvä talousasioissa” tai ”minulla ei ole mahdollisuutta rikastua”.
Jos on halua, on mahdollisuus kehittyä ja oppia. Suosittelen pohtimaan, mitä asioita voisit kehittää taloudessasi ja miten voisit suojautua mahdollisilta riskeiltä tulevaisuudessa. Riskeiltä varautumista voi olla esimerkiksi sijoitusosaamisen lisääminen tai perhe- ja perintöoikeudelliset asiakirjat.”
Hieno tulos! Taloutesi on ensiluokkaisessa kunnossa. Finanssi-asiat ja sijoittaminen hoituvat sinulta itsenäisesti. Ne ovat todennäköisesti harrastuksiasi, tapa kehittää itseäsi ja vaurastua. Seuraat talousuutisointia ja pidät itsesi kartalla tulevaisuusnäkymistä.
Tiedät kyllä mitä sinun tulisi tehdä, mutta joudut silti jatkuvasti harkitsemaan kulutuspäätöksiäsi, etkä välttämättä aina kykene tekemään pitkäjänteisiä suunnitelmia. Jos indeksisi on 55 tai yli, olet kuitenkin jo hyvällä tiellä – suorastaan talousorientoitunut! Jatka samaan malliin. Jos oma taloustilanteesi mietityttää, ole rohkeasti yhteydessä lähimpään Säästöpankkiin. Sovitaan Oman talouden tuokio ja laitetaan talousasiat mallilleen!
Taloudellinen tilanteesi stressaa sinua ja vie helposti yöunet ja jopa nautinnon elämästä. Menot ja tulot eivät aivan vastaa toisiaan, ja joudut harkitsemaan jokaista ostosta tarkkaan. Kädestä suuhun eläminen ei ole hyvästä pitkässä juoksussa – kannattaa siis hankkia apua, sillä tilanteesi kohenee jo muutamalla paremmalla valinnalla! Jos oma taloustilanteesi mietityttää, ole rohkeasti yhteydessä lähimpään Säästöpankkiin. Sovitaan Oman talouden tuokio ja laitetaan talousasiat mallilleen!
Taloudellinen tilanteesi on melko huono. Priorisoit hetkellistä elämästä nauttimista ja saatat kuluttaa rahaa reippaasti yli varojesi, jopa holtittomasti. Turhaa velkaa kertyy ja koet niistä selviytymisestä jatkuvaa ahdistusta. Säästämisestä et voi kuin haaveilla. Et suinkaan ole ainoa, joka kamppailee näiden haasteiden kanssa. Jos oma taloustilanteesi mietityttää, ole rohkeasti yhteydessä lähimpään Säästöpankkiin. Sovitaan Oman talouden tuokio ja laitetaan talousasiat mallilleen!
Wickström kertoo, että muutoksen jarruna voivat olla pinttyneet tottumukset ja opitut toimintamallit sekä jo lapsuudesta mukaan napatut uskomukset.
– Ajatellaan vaikkapa itsensä hemmottelemista. Moni ajattelee, että se tarkoittaa automaattisesti kuluttamista, kuten hierontaa tai uuden laukun ostamista. Kuka on määritellyt, että itsensä hemmottelu tarkoittaa ostamista? Se on opittu näkemys, jonka voi kyseenalaistaa. Myös kirjan lukeminen ja kävelylenkki luonnossa ovat hemmottelua.
Muitakin vastaavia esimerkkejä löytyy. Wickströmin mukaan meillä on vääristyneitä uskomuksia siitä, mitä kaikkea meillä pitää tai kuuluu olla. Ajattelemme, että meillä kuuluu olla tietynmerkkinen puhelin tai auto. Tai että meidän kuuluu käydä kaksi kertaa vuodessa ulkomailla ja kerran kuussa kampaajalla.
– Säästäminen ei onnistu, jos ei ole valmis luopumaan mistään. Kyse ei ole kuitenkaan siitä, että kaikesta pitäisi luopua. Nollan ja sadan väliin mahtuu paljon.
Tutustu maksuttomaan budjettilaskuriin >
Vanhoista ajattelumalleista pääsee eroon harjoittelemalla. Wickström painottaa, että se vaatii sitkeyttä. Muutos ei tapahdu viikossa, jos on toiminut 15 vuotta tietyllä tavalla – eikä sen tarvitsekaan. Kuten muissakin elämäntapamuutoksissa, pienet askeleet johtavat useammin pysyvyyteen.
Jos raha-asiat ovat rempallaan voi ihminen kokea voimakastakin häpeää. Tunne on lamauttava, ja usein tilannetta yritetään peitellä. Kynnys avun pyytämiseen voi olla erityisen suuri silloin, jos elintaso on ollut aiemmin hyvä, mutta inflaation myötä se on heikentynyt.
Kaikki ei ole aina siltä miltä näyttää. Se, että vaikuttaa hyvin toimeentulevalta ei takaa sitä, että ihminen osaa hoitaa raha-asiansa hyvin.
– On tärkeää ottaa aktiivinen rooli. Se auttaa myös selviytymään nyt, kun elinkustannukset ovat nousseet. Niitä ei kannata jäädä voivottelemaan, vaan miettiä, mitä on tehtävissä.
Ostokäyttäytymistään voi treenata vaikkapa kysymällä jokaisen hankinnan kohdalla itseltään, tarvitsenko tätä. Kun kysymyksen kysyy säännönmukaisesti joka paikassa – myös ruokakaupassa – ostamisesta tulee harkitumpaa ja heräteostosten määrä vähenee. Tämä on tehokas tapa harjoitella itselleen automaattista kriittistä ajattelutapaa ostotilanteissa.
Tutustu maksuttomaan budjettilaskuriin >
Myös talouden budjetointi ja kulujen seuraaminen on tärkeää. Säästöpankin sivuilta löytyy maksuton, perusteellinen budjettilaskuri, johon on helppo ynnätä menot. On valaisevaa nähdä mustaa valkoisella, kuinka paljon rahaa kuluu kuukausittain vaikkapa ruokaan ja vaateostoksiin.
Budjettilaskuriin merkitään myös säästäminen. Kun talous on tasapainossa, voi vaikka asettaa itselleen tavoitteeksi, että jopa viidennes nettotuloista menisi säästämiseen ja sijoittamiseen. Wickström kannustaa näihin molempiin, vaikkei sijoittamisesta olisi mitään kokemusta. Rahastosijoittaminen sopii myös asiaan vihkiytymättömille, sillä apua ja neuvoa saa esimerkiksi Säästöpankin ammattilaiselta.
– Uusien kenkien ostamisesta saa mielihyvää, mutta sitä saa myös sijoittamalla saman summan rahastoon. Kaiken lisäksi potti suurenee ajan myötä, kun korkoa korolle -ilmiö on käynnistynyt.
Raha-asiat ovat osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kun rahaa jää säästöön ja pesukoneen hajotessa rahat uuteen ovat jo tilillä tai yllättävä kulu ei kaada koko kuukauden budjettia, turvallisuudentunne ja itseluottamus kasvaa.
Kun talousmurheet eivät vie kaistaa, on energiaa panostaa muihin elämän tärkeisiin osa-alueisiin kuten sosiaalisiin suhteisiin, harrastuksiin ja liikuntaan, riittävää unta unohtamatta. Lopputulemana on tila, jota Wickström kuvaa kokonaisvaltaiseksi hyvinvoinniksi. Silloin elämää voi suunnitella pidemmälle kuin kuukausi kerrallaan.
– Kaikki on mahdollista, kunhan vain itse haluaa muutosta ja on aktiivinen. Ei kannata odottaa, että motivaatio tippuisi syliin – se tulee tekemällä.
Tanja Wickström työskentelee Säästöpankissa talousvalmentajana. Hän on finanssialan asiantuntija, talousvalmentaja, mentaalivalmentaja, personal trainer sekä mindfulness-ohjaaja. Wickström on lähiaikoina myös valmistumassa NLP Masteriksi. Laaja hyvinvointialan osaaminen tukee hyvin talousasioiden valmentamista.