MAINOS: 
yhä useampi ottaa lasiturvan, ja syykin on selvä
Sivu jatkuu alaspäin
Suomalaiset ovat auton ratissa kuuliaista kansaa. Vuonna 2019 tapahtui kaikkiaan 99 480 liikennevakuutuksesta korvattua vahinkoa, kertoo Liikennevakuutuskeskus. Se on vajaa kolme prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.
Vuoden 2019 liikennevahingoista 82 prosenttia oli omaisuusvahinkoja ja 18 prosenttia henkilövahinkoja. Onnettomuusinstituutti OTI tiedotti lokakuussa 2021, että kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä on hienoisessa laskussa.
”Me noudatamme liikennesääntöjä ja olemme varautuneet vahinkoihin vakuutuksilla aika hyvin”, sanoo Pohjola Vakuutuksen korvauspalveluiden johtaja Sari Styrman.
Sari Styrman
Hän kertoo, että Pohjola Vakuutuksen liikennevakuutusasiakkaista reilusti yli puolella on pakollisen liikennevakuutuksen lisäksi jonkinlainen vapaaehtoinen ajoneuvovakuutus. Tästä joukosta noin puolella on Superkasko eli laajin vapaaehtoinen ajoneuvovakuutus.
Kaskovakuutusten lisäksi Pohjola Vakuutus tarjoaa erilaisia suosittuja lisäturvia. Niistä suosituimpia on lasiturva, jonka ottaa yhä useampi, Styrmanin mukaan yli puolet Pohjola Kaskovakuutusasiakkaista. Styrman muistuttaa, että lasiturvassa ei ole kyse vain tuulilasivakuutuksesta.
”Lasiturva suojaa ajoneuvon kaikki ikkunapinnat kiveniskemän tai muun suoraan lasiin kohdistuneen iskun aiheuttaman vahingon varalta.”
”Talvet eivät ole enää niin lumisia. Mustina talvina nastat ja kivet lentelevät enemmän kuin lumisina talvina.”
Todennäköisimmin autoilijalle sattuu lasivahinkojen lisäksi pieniä törmäysvahinkoja sekä autopalveluvahinkoja, kuten akkujen hyytymisiä ja muita teknisiä vikoja.
Seuraavaksi pääset lukemaan lisää yleisimmistä ajoneuvovahingoista, niiden korjauskustannuksista ja välttämisestä. Artikkelissa esitettävät luvut ovat peräisin Pohjola Vakuutuksen henkilöasiakkaiden ajoneuvovahinkodatasta.
Jos haluat tietää, minkä eläimen kanssa auto useimmiten kolaroi, missä kuussa törmäyksiä eläinten kanssa sattuu eniten ja kuinka paljon törmäys eläimen kanssa keskimäärin kustantaa.
Jos sinua kiinnostaa tuulilasivahingon tyypillisin ajankohta, lasivahingon korjauksen keskimääräinen kustannus tai lasivahingoilta suojautuminen.
Jos taas haluat tietää, miten autopalveluvahinkoihin kannattaa varautua tai kuinka paljon hinaus keskimäärin maksaa.
Autopalveluvahingoista puhutaan silloin, kun ajoneuvo ei käynnisty tai hyytyy tielle vaikkapa teknisen vian tai rengasrikon vuoksi.
Kylmä sää aiheuttaa autoihin käynnistysongelmia ja muita teknisiä vikoja. Sari Styrmanin mukaan autopalveluvahinkojen määrä alkaa nousta jo silloin, kun mittari näyttää kymmentä pakkasastetta.
Yksittäiset kylmät vuorokaudet saattavat siis lisätä autopalveluvahinkojen merkittävästi. Esimerkiksi 15.1.2021, jolloin mittari näytti Uudellamaalla 18:aa pakkasastetta, autopalveluvahinkojen määrä lähes viisinkertaistui.
”Mitä enemmän autot teknistyvät ja sähköistyvät, sitä enemmän tekniset viat lisääntyvät”, Sari Styrman sanoo.
Sähköautojen suosion kasvu on hänen mukaansa nostanut hieman sattuneiden autopalveluvahinkojen määrää.
Ajoneuvon hinauksen keskimääräinen kustannus on 250 euroa viimeisimmän vuoden ajalta. Kustannukseen vaikuttavat esimerkiksi hinattavan matkan pituus, vuorokaudenaika sekä se, osuuko hinaus arkipäivälle, viikonlopulle vai arkipyhälle.
Ajoneuvon hinauksesta ja matkan jatkumisesta muulla kulkuvälineellä kuin omalla autolla aiheutuvat kulut korvataan Pohjola Vakuutuksen Autopalveluturvasta. Autopalveluturvassa ei ole omavastuuta eikä korvauksilla ole bonusvaikutuksia.
Pohjola Vakuutuksen Autopalveluturva voi korvata hinauskulujen lisäksi yöpymiskuluja matkan päällä. Korvauksista voit lukea tarkemmin Pohjola Vahinkoavusta.
Auton akun tilanne kannattaa tarkistaa säännöllisesti. Mitä huonokuntoisempi akku, sitä todennäköisempää on, että autopalveluvahinko sattuu.
”Auto kannattaa pitää hyvässä kunnossa. Talvisin korostan aina sitä, että auto tulee lämmittää oikein. Kun lähdet liikkeelle lämpimällä autolla, lasit eivät ole jäässä ja näkyvyys on parempi”, Sari Styrman sanoo.
Autopalveluvahinkoihin kannattaa kuitenkin varautua erityisesti talvella matkaan lähtiessä. Lämpimät vaatteet ja kengät pitävät kehon lämpimänä, jos avun saaminen paikan päälle kestää kauan.
Vakuutusyhtiön puhelinnumero on hyvä tallentaa puhelimeen. Niin apu on aina helposti saatavilla.
Kun auto ja eläin törmäävät, on eläin useimmiten peura tai kauris, selviää Pohjola Vakuutuksen tilastosta. Siihen on listattu ne törmäykset, joista on haettu korvausta. Törmäys tapahtuu peuran tai kauriin kanssa 48 prosentissa eläinkolareista. 15,8 prosentissa auto törmää jänikseen, 9,6 prosentissa hirveen ja 9,5 prosentissa poroon.
”Törmäyksiä kauriiden kanssa sattuu nykyään kaupungeissa ja taajamissakin, kun taas törmäykset hirvieläinten kanssa sattuvat kaupunkien ulkopuolella”, Sari Styrman kertoo.
Hän muistuttaa, että kun törmäys sattuu suuremman eläimen kanssa, vaurioituu auto tavallisesti enemmän.
”Törmäykseen suuren eläimen kanssa liittyy suuri riski sekä auton että ihmisen kannalta etenkin, jos vauhti on kova ja tilanne tulee yllättäen.”
Keskimääräinen henkilöauton vauriokorjauskustannus eläinkolarissa on noin 3 300 euroa. Se on noin 40 prosenttia korkeampi verrattuna muiden törmäysvahinkojen aiheuttamiin henkilöautojen vauriokorjauskustannuksiin.
Jos sinulla on Pohjola Vakuutuksen Autopalveluturva, se voi korvata hinauskulujen lisäksi kotimatkakustannuksia sekä tarvittaessa yöpymiskuluja matkan päällä. Pohjola Vahinkoavusta löydät kätevästi aina sinua lähimpänä olevan Pohjola Korjaamomestarin, jossa saat asiantuntevaa palvelua. Vahinkoapu palvelee Pohjola Autovakuutuksen asiakkaita ympäri vuorokauden.
Sari Styrmanin mukaan eläinkolareita sattuu tasaisesti ympäri Suomen. Pohjoisessa korostuvat luonnollisesti porovahingot.
Eläinkolarien määrä alkaa tyypillisesti kasvaa toukokuun tietämillä, jolloin eläimet ovat paljon liikkeellä.
”Lapissa on kesäkuukausina räkkäaika. Hyönteiset ajavat porot teiden varsille, ja silloin sattuu porovahinkoja jonkun verran enemmän”, Styrman kertoo.
Syksyllä ja erityisesti loka-marraskuussa eläinkolareita sattuu kuitenkin eniten. Hieman alle 40 prosenttia koko vuoden eläinkolareista tapahtuu loka-joulukuussa. Pimenevät syysillat, eläinten ravinnon määrän väheneminen sekä metsästyskauden alkaminen nostavat riskiä kolaroida liikenteessä erityisesti hirvieläinten kanssa.
Kolmasosa eläinkolareista tapahtuu yöllä. Neljännes vahingoista sattuu iltaisin kello 18 ja 21 välillä.
Henkilövahinkoja sattuu noin 3–5 prosentissa kaikista eläinkolareista. Jos tarkastellaan vain suurempien eläinten, kuten hirven, poron, peuran ja kauriin, kanssa tapahtuneita törmäysvahinkoja, sattuu henkilövahinkoja noin 5–6 prosentissa tapauksista.
Varaa matkaan aina riittävästi aikaa, äläkä kiirehdi liikenteessä. Sovita ajoneuvon nopeus tilanteeseen sopivaksi näkyvyys huomioiden. Yli puolessa eläinkolareissa ilmoitettu törmäyshetken nopeus on vähintään 80 kilometriä tunnissa. Suuremmilta vaurioilta ja henkilövahingoilta voi välttyä kaasujalkaa keventämällä.
Lisäksi autoissa on olemassa tutkan ja kameran yhdistäviä turvallisuusvarusteita, jotka auttavat havaitsemaan eläimen pimeässä sielläkin, minne auton valot eivät yllä.
Auton tuulilasin rikkoo useimmiten lentävät kivet tai nastat. Tyypillisin ajankohta tuulilasivahingolle on kevät, kun lumi ja jää sulaa teiltä. Silloin monessa autossa on yhä nastarenkaat ja teiden pinnoilla irtokiviä. Eniten tuulilasivaurioita tapahtuu maalis-toukokuussa.
Runsaslumisina talvina lasivahinkoja tapahtuu vähemmän kuin lumettomina talvina. Koska talvet ovat yhä useammin lumettomia, on lasivahinkojen määrä lisääntynyt.
Sari Styrman kertoo, ettei kitkarenkaiden suosion kasvu ole näkynyt lasivahinkojen määrässä.
”Myös kitkarenkaiden lamellien väliin jää kiviä, ja sieltä ne sitten lentelevät. Vaikka kitkarenkaiden käyttö yleistyisi merkittävästi, en usko, että se vaikuttaa olennaisesti lasivahinkojen määrään.”
Pieni kiveniskemä on helppo paikkakorjata. Jos iskemä leviää suuremmaksi halkeamaksi, tuulilasi täytyy vaihtaa. Henkilöauton tuulilasin paikkakorjaus maksaa keskimäärin 75 euroa ja vaihto 735 euroa. Summat sisältävät sekä työn että materiaalien kustannukset.
Tuulilasin hintaan vaikuttaa auton merkki ja malli. Mitä harvinaisempi ja teknisempi lasi, sitä kalliimpaa korjaus on.
Jos sinulla on Pohjola Vakuutuksen ajoneuvovakuutus, Pohjola Vahinkoapu auttaa sinua lasivahingon sattuessa. Voit etsiä palvelusta sinua lähimmän Pohjola Vakuutuksen lasinkorjauskumppanin, joka korjaa vahinkosi ja hoitaa vahinkoilmoittamisen puolestasi.
Jos lasivahinko sattuu, suojaa kiven- tai nastaniskemäkohta läpinäkyvällä teipillä tai tarralla, Sari Styrman vinkkaa.
”Suojaa kohta lialta ja vältä suuria lämpötilavaihteluita. Muuten pieni iskemäkohta voi levitä suuremmaksi halkeamaksi. Silloin joudutaan yleensä vaihtamaan koko tuulilasi.”
Suuri halkeama tuulilasissa häiritsee näkyvyyttä ja on turvallisuusriski.
Lasivahinkoja voi välttää ennen kaikkea asianmukaisilla ajotavoilla. Pidä nopeus hallinnassa ja riittävä turvaväli edellä ajavaan autoon. Kun etäisyys on tarpeeksi suuri, voit välttyä auton tuulilasiin napsahtavilta kiviltä ja nastoilta.
Jos kiveniskemä tulee, reagoi nopeasti laittamalla iskemäkohtaan teipinpala tai vastaava suoja ja vie ajoneuvo paikkakorjattavaksi korjaamolle mahdollisimman pian. Se ehkäisee suuremman lasivahingon syntyä. Pienet, alle 2 euron kolikon kokoiset kiveniskemät pystytään nykyään korjaamaan varsin huomaamattomiksi.
Pohjola Vahinkoapu -palvelu palvelee sinua vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä.
Kun sinulla on Pohjola Autovakuutus, on apu aina lähellä silloin, kun vahinko sattuu. Pohjola Vahinkoapu -palvelu palvelee sinua vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä. Palvelusta löydät helposti sinua lähimpänä olevan Pohjola Vakuutuksen kumppanin, joka auttaa sinua, korjaa vahingon ja hoitaa vahinkoilmoittamisen puolestasi.
