MAINOS:
”Onhan tämä vähän kuin hotellissa asuisi.”
”Rahalle saa myös vastinetta.”
– Saana Tuomi
Kolme asujaa, jotka haluavat kodiltaan enemmän – nämä trendit ovat nyt himotuimmat
Vaivaton, yhteisöllinen ja kestävä elämäntapa houkuttelee yhä useampaa. Kuulutko sinä tähän joukkoon? Lue asumisen erikoisartikkeli, joka muokkautuu valintojesi mukaan.
Yhä useampi haluaa asumiselta joustavuutta, huolettomuutta ja mielenrauhaa sekä palvelujen tuomaa mukavuutta ja elämänlaatua. Ilmiö vaikuttaa vahvasti myös vuokra-asumisen kasvavan suosion taustalla.
Seinät, katto ja lattia eivät riitä, asumisen täytyy antaa enemmän.
Päivi Allenius ja Jani Kaskinen arvostavat arjen helppoutta. Markus Mannila puolestaan kaipaa elämäänsä yhteisöllisyyttä, ja Saana Tuomi haluaa toimia vastuullisesti. Kaikki heistä ovat löytäneet etsimänsä elämäntavan Lumo-kodista.
Valitse, mikä asumisen trendi kiinnostaa sinua eniten.
Päivi Allenius ja Jani Kaskinen ihastuivat vuokra-asumisen helppouteen.
Koukuttavan huoletonta
Niittykumpu, Espoo
Kattohuoneiston hulppea terassi levittäytyy asunnon kahdelle pitkälle sivulle. Se on kuin toinen olohuone, jonne mahtuu leikiten suuri ruokailuryhmä, nojatuoleja ja Fatboy-riippukeinu.
”Tällaisia suuria vuokrattavia perheasuntoja on hyvin vähän tarjolla. Siksi olimme tosi iloisia, kun onnistuimme saamaan tämän. Tarve oli akuutti, sillä olimme juuri myyneet oman asuntomme ja pohdimme, minne suuntaisimme”, Päivi Allenius kertoo ja katselee parvekkeelta kaukaisuuteen yli talojen kattojen.
Hän on ihastunut erityisesti asunnon innovatiiviseen pohjaratkaisuun.
”Meillä lapset ovat hyvin eri-ikäisiä. Siksi arvostamme sitä, että makuuhuoneet on sijoitettu kekseliäästi etäälle toisistaan. Näin kaikilla on oma rauha, myös meillä aikuisilla.”
Asunnon paras paikka on terassi. Kesäaikaan menen suoraan töistä
Fatboy-keinuun aurinkoon makoilemaan.”
- Jani
Valoisa ja avara olohuone ja avokeittiö ruokailutiloineen taas on se kodin sydän, joka kokoaa kaikki yhteen syömään ja viettämään aikaa.
Asumisen helppous yllätti
Aikaisemmin perhe on asunut omistusasunnoissa. Muuton vuokralle piti olla vain väliaikainen ratkaisu, mutta asumisen helppous sai pariskunnan mielen muuttumaan.
Perheenisä Jani Kaskinen pitää erityisesti siitä, että vuokralla asuessa ei tarvitse kantaa huolta korjauksista eikä kiinteistön kunnossapidosta.
”Kun patterit olivat viime talvena yhtenä päivänä viileänä, soitin huoltomiehelle, joka tuli ripeästi paikalle, ilmasi venttiilit ja vika oli sillä korjattu.”
Pari on asunut myös Yhdysvalloissa, Englannissa ja Kanadassa, missä vuokra-asuntoihin kuuluivat tyypillisesti aulapalvelut niin kuin hotellissa.
”Tässä on jotain samaa, mutta palvelut ovat vain digitaalisia”, Päivi sanoo.
Tunnetko jo My Lumo -palvelun? Lue tästä
- My Lumo on Lumo-asukkaan verkkopalvelu, jonka kautta voi hoitaa kaikki omaan kotiin ja asumiseen liittyvät asiat ketterästi, myös mobiilisti.
- Saat yhteyden oman talon tuttuun isännöitsijään, joka auttaa, jos vaikka hana tiputtaa.
- Voit varata yhteiskäyttötiloja, kuten saunan, kuntosalin, työ- tai juhlatilan, vaikkapa syntymäpäiviä varten.
- Voit vuokrata tarpeeseesi sopivan yhteiskäyttöauton noin 700 menopelistä – olet sitten matkalla mummolaan, mökille tai kuljettamassa isoja tavaroita. Lumo tarjoaa asukkailleen yhteiskäyttöautopalvelun ilmaisen kanta-asiakkuuden ja palkitsee asukkaita ekotehokkaasta autoilusta.
- Tilaat muuttopalvelun, muuttosiivouksen tai muuttolaatikoita.
- Ostat edullisesti kumppaneiden palveluita, kuten vakuutuksia, nettipalveluita ja sähköä.
Enemmän aikaa perheelle
Päivi ja Jani ovat molemmat vastuullisissa johtotason töissä. Vapaa-aika on kortilla.
”Mieluummin vietän vapaa-aikani lasten kanssa kuin ajan ruohonleikkurilla pihanurmea tai teen lumitöitä”, Jani kuvailee.
Aleksandran huoneen isoista ikkunoista näkyy metsää ja Haukilahden vesitorni, joka on illalla värikkäästi valaistu. Jättiläisyksisarvinen on Aleksandrasta paras asia, mitä huoneesta löytyy.
Arkea helpottavat palvelut ovat tätä päivää, ihan uudenlainen tapa elää.
”Me olemme perhe, joka tykkää käyttää kaikkia mahdollisia arkea helpottavia palveluita. Me esimerkiksi tilaamme paljon ruokaa suoraan kotiovelle, käytämme siivouspalveluita ja lastenhoitajia”, Päivi kuvailee.
My Lumo -palvelun kautta tilattava siivouspalvelu kiinnostaa sekin. Olohuoneen valtavista ikkunoista on upeat näkymät, mutta pestävää pintaakin on paljon.
Asukkaan My Lumo -palvelu on helppo digitaalinen alusta, josta voi valita, varata ja maksaa palveluja.
Voit vuokrata tarpeeseesi sopivan yhteiskäyttöauton noin 700 menopelistä – olet sitten matkalla mummolaan, mökille tai kuljettamassa isoja tavaroita.
Kun ihminen muuttaa Lumo-kotiin, hän ei valitse vain seiniä ja kattoa. Hän valitsee elämäntyylin, jonka tason voi itse valita.
Tiedätkö, mitä palveluita Lumo-kodit tarjoavat?
Uusi elämäntyyli
Suomalainen on perinteisesti tehnyt kaiken itse. Jos kotona on käynyt siivooja, siitä ei ole ollut tapana huudella toreilla. Tässä on tapahtunut muutos viimeisten vuosien aikana.
Nykyään on ihan ok, että pienessäkin asunnossa käy siivooja. Yhä useammat tilaavat ruoankin valmiina kotiin.
”Olemme lähteneet innolla mukaan tähän muutokseen arjessa", kertoo Lumo-kotien Asiakaskokemus ja konseptijohtaminen -yksikön johtajana toimiva Lauri Peltonen.
Lauri Peltonen huolehtii työssään siitä, että Lumo-kotien palveluvalikoima vastaa asiakkaiden tarpeita ja toiveita.
”Kun ihminen muuttaa Lumo-kotiin, hän ei valitse vain seiniä ja kattoa. Hän valitsee elämäntyylin, jonka tason voi itse valita. Palvelut tuovat lisäarvoa ja asukas voi itse päättää, mitä niistä haluaa käyttää tai kokeilla”, Peltonen kuvailee.
Joitain palveluja Lumo tuottaa itse, mutta suurimman osan palveluista tarjoavat kumppanit. Asukkaan My Lumo -palvelu on helppo digitaalinen alusta, josta palveluja voi valita, varata ja maksaa.
Lumo on neuvotellut hinnat asukkaiden puolesta valmiiksi kilpailukykyisiksi.
Omannäköistä elämää
Vuokra-asuminen ei ole tuote vaan palvelu, tulevaisuuden asumisen asiantuntija Kimmo Rönkä muistuttaa.
”Hyvä vuokranantaja on empaattinen ja asiakasta ymmärtävä. Hän osaa täyttää asukkaan tarpeet ja pitää hänet tyytyväisenä – ja sillä tavalla myös todennäköisemmin pitkäaikaisena vuokralaisena.”
Kaukana on yhtenäiskulttuurin aika, jolloin kaikissa suomalaiskodeissa lämpeni lauantaina sauna ja sen päälle katsottiin lauantaitanssit.
”Nykyään eletään individualistista ad hoc- tai ex tempore -elämää, jossa jokainen tekee sitä, mitä juuri siinä hetkessä huvittaa tehdä.”
Digitalisaatio mahdollistaa sen, että asumisen palvelut voivat mukautua tähän muutokseen.
”Jos jokin paikka vaatii pientä korjausta,
laitan viestiä My Lumo -palvelun kautta ja ammatti-ihminen tulee arvioimaan tilanteen ja korjaamaan vian tarvittaessa. Onhan tämä
vähän kuin hotellissa asuisi.”
- Jani
Löydä sinulle sopiva koti Lumo-verkkokaupasta
Jatka lukemista valitsemalla näistä
Saana Tuomi on sisustanut kotinsa hyvin kauniiksi. Monen pöydän ja hyllyn päällä on leikkokukka-asetelmia.
Vaivatonta vastuullisuutta
Vermonniitty, Espoo
Kun Saana Tuomen poika muutti omilleen, äiti ei tarvinnut enää kolmea huonetta vain itselleen. Facebookissa hän törmäsi Lumo-kotien ilmoitukseen.
”Tutustuin uuteen kotiini verkossa ja tein siltä istumalta muuttopäätöksen ja maksoin varausmaksun Lumo-verkkokaupassa”, Saana kuvaa elämänsä suurta itsenäistä päätöstä.
”Ajattelin aiemmin, että Lumo on kallis, mutta nyt tiedän, että sillä rahalla saa myös vastinetta!”
”Hakuprosessin vaivattomuus netissä oli kiva: en joutunut kilpailemaan
kenenkään kanssa.”
- Saana
Upouudessa kodissa Saanaa ihastutti eniten keittiö.
”Keittiö on tasokkaampi kuin vuokrakohteissa yleensä. Pidän varsinkin integroidusta liedestä.”
Saana kiinnitti heti huomiota myös rakentamisen laatuun.
”Tässä asunnossa on tasainen lämpö ja todella hyvä äänieristys, ei vedä, eivätkä viereisen työmaan äänet tunkeudu sisään asuntoon.”
Jotain uutta ja jotain vanhaa
Kymmenennen kerroksen parvekkeella ollaan jo todella korkealla. Lasitetulta suurelta parvekkeelta näkyy kauppakeskus Sello Kehä I:n toisella puolella. Alapuolella näkyy kiirehtiviä, pieneltä näyttäviä ihmisiä.
”Kun muutin tähän, minun piti ensin vähän siedättää itseäni, koska pelkään korkeita paikkoja”, Saana tunnustaa.
Nykyisin Saanaa ei enää jännitä katsella avatun parvekelasin aukosta alas omalle pihalle, jossa on upouusi grillipaikka aurinkotuoleineen.
”Piha näyttää todella viihtyisältä, kesällä aion kokeilla ainakin aurinkotuoleja.”
”Eron edellisiin vuokrakoteihin huomaan myös palvelualttiudesta.
Lumo-kotien isännöitsijä vastaa sähköposteihin samana päivänä.”
- Saana
Vermon alue on Saanalle ennestään tuttu, lapsena hän asui Pitäjänmäessä.
”Parasta tässä alueessa on meren läheisyys. Tästä ei kävele kauaa Tarvaspäähän Gallen-Kallelan taidemuseolle ja kahvilaan.”
Vermon raviradan läheisyyden huomaa kävelylenkeillä, kun vastaan saattaa pyyhältää hevosia ohjastajineen harjoittelulenkillä.
”Kun vielä emmin, mihin muutan, yksi kriteerini oli, että uuden kodin täytyy sijaita HSL:n AB-vyöhykkeellä – ja niinhän tämä sijaitsee.”
Vermonniitystä pääsee helposti joka suuntaan busseilla ja junalla.
Koti koko elämäksi
Saana on sisustanut kotinsa hyvin kauniiksi. Valkoinen ja kesäisen kukkakedon värit vuorottelevat tyylikkäästi. Monen pöydän ja hyllyn päällä on leikkokukka-asetelmia.
”Ostan usein kukkia ja teen niistä omia asetelmia”, Saana kertoo.
Elävä luonto ja sen tulevaisuus on Saanalle tärkeää. Yksi syy valita Lumo-koti oli vastuullisuus. Hän on ottanut selvää, että Lumo rakentaa mahdollisimman pitkäikäisiä, vähähiilisiä sekä materiaali- ja energiatehokkaita rakennuksia. Se on hyvä, koska Saana on tullut jäädäkseen.
”Uskon, että viihdyn tässä todella pitkään, ties vaikka koko elämäni”, Saana sanoo.
Omaa vastuullisuuttaan hän kuvaa hyvin käytännönläheisesti.
”Munat ostan suoraan tuottajalta ja muutenkin suosin suomalaista. Siivouksessa käytän kotimaista, ekologista siivoussaippuaa”, Saana luettelee.
”Roskat lajittelen, ja kun ostan jotain, mietin, haluanko vai tarvitsenko todella tämän?”
Mutta ei Saana sentään mitään askeettista elämää halua elää. ”Nautin lämpimästä suihkusta enkä ole valmis tinkimään siitä.”
Saanalle vastuullisuus on myös vastuuta siitä, että kaikilla on hyvä olla: naapuria tervehditään ja autetaan tarvittaessa ja saadaan itse apua, jos sellainen tilanne tulee.
Tiesitkö? Sisälämpötilan laskeminen asteella pienentää lämmitysenergiankulutusta viidellä prosentilla.
Viidennes suomalaisen hiilijalanjäljestä tulee asumisesta, josta reippaasti suurin osa kertyy lämmityksestä ja sähkönkulutuksesta. Lopun osuuden muodostavat ruoka, liikkuminen ja kuluttaminen.
Lumo-talot rakennetaan hyvien julkisen liikenteen liikenneyhteyksien äärelle, jolloin omaa autoa ei välttämättä tarvitse.
Omia perunoita
Asumisessa kiinnitetään yhä enemmän huomiota kestäviin energiaratkaisuihin.
”Paikallisesti tuotetusta energiasta, kuten maalämmöstä ja aurinkosähköstä, tulee asumisessa valtavirtaa”, ennustaa tulevaisuuden asumisen asiantuntija Kimmo Rönkä.
Ruoan paikallinen tuottaminen tulee sekin lisääntymään. Trendi alkoi salaattiruukuista parvekkeella ja viljelylaatikoista yhteisellä pihalla.
”Seuraavaksi kokeillaan todennäköisesti perunamaata kerrostalon pihalle”, Rönkä povaa.
Omavaraisuus ei ole vielä aitoa ja täydellistä, mutta sitä kohti ollaan menossa. Rönkä näkee, että uudet viljelymenetelmät todennäköisesti nivovat ruuantuotannon kiinteistöihin, koska esimerkiksi hydroponinen viljely, eli viljely ilman multaa, onnistuu missä tahansa.
”Voi kuulostaa scifiltä, mutta ehkä meillä on tulevaisuudessa taloissa viljelyhuoneet, joissa kasvatetaan ammattimaisesti ruokaa koko talolle”, Rönkä sanoo.
Kun valitsee vastuullisen vuokrayhtiön, valitsee samalla sen ekologiset arvot ja ilmastotavoitteet.
Asiantuntijat huomioivat kiinteistöjen ja asuntojen suunnittelussa kestävän kehityksen ja luovat edellytykset kestävälle asumiselle asukkaan arjessa. Tämä tarkoittaa muun muassa elinkaariajattelua sekä merkityksellistä palvelu- ja tilasuunnittelua.
Tulevaisuuden asumisen suunnittelu vaatii rohkeutta ja innovatiivisuutta.
Näin Lumo-kodeissa voi asua vastuullisesti
Uusi elämäntyyli
”Teemme kovasti töitä sen eteen, että Lumo-kodissa asuminen olisi vastuullisempaa sekä energiankulutuksen että jätehuollon kannalta”, sanoo Lumo-kotien vastuullisuuspäällikkö Niina Turri.
Lumo-kodit kantaa vastuun suurista linjoista, jotta asukkaan ei tarvitse. Mutta asukkaat toivotetaan tervetulleiksi ilmastotalkoisiin: jokaisen sähkönkulutuksella ja veden käytöllä on suuri vaikutus.
Toukokuusta lähtien asukkaat ovat voineet testata Lumo-kodin hiilijalanjälkitestillä, minkä kokoinen oma hiilijalanjälki on suhteessa keskivertosuomalaisen hiilijalanjälkeen.
”Testi antaa myös vinkkejä, kuinka omaa jälkeä voi pienentää muuttamalla esimerkiksi kulutustottumuksia ja ruokavaliota kestävämmiksi”, Turri kertoo.
Uutta on myös se, että asukas voi hyvittää lämmityksensä hiilijalanjäljen.
Lumo-kodeissa vastuulliset teot ja valinnat on tehty asukkaille helpoiksi. Lumo-asukas voi hyödyntää vastuullisuuteen liittyviä palveluita, kuten yhteiskäyttöautoja ja -pyöriä tai yhä laajemmin myös sähköauton latauspisteitä.
Vastuullisuuspäällikkö Niina Turrille on tärkeää näyttää myös omalla esimerkillään, että vastuullisuus koostuu pienistä, arkisista valinnoista.
Lumo-kotien tavoitteena on olla kiinteistöjensä energiankulutuksen osalta hiilineutraali toimija vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2020 Lumo-kodin asuntokohtainen hiilijalanjälki oli 1,4 tonnia CO2e, kun se vuotta myöhemmin oli 1,2 tonnia CO2e. Pudotus oli melkein 20 prosenttia.
”Haluamme, että tämä hieno kehitys jatkuu”, Turri sanoo.
Lumo-koteja on jo noin 37 000. Vastuu on suuri, mutta niin ovat myös mahdollisuudet vaikuttaa.
”Meillä on iso mahdollisuus pienentää ympäristövaikutuksiamme omilla toimenpiteillä sekä kannustamalla asukkaita kestävämpiin valintoihin”, Turri kuvailee.
”Osa Lumo-taloista lämpenee jo nyt uusiutuvilla päästöttömillä energialähteillä ja tällaisia kohteita tulee lisää”, Turri kertoo.
Yhteisissä tiloissa käytettävä kiinteistösähkö on jo nyt 100-prosenttisesti hiilineutraalia, ja tekoäly auttaa optimoimaan asuntojen lämmönsäätelyä säätilan mukaan.
Asteella parempi tulevaisuus
Omaan hiilijalanjälkeen voi vaikuttaa merkittävästi jo asuntoa ja asuinpaikkaa valitessaan, Sitran Kestävä arki -asiantuntija Emma Hietaniemi sanoo.
Hietaniemi kehottaa kiinnittämään huomiota erityisesti neljään asiaan. Hyödyntääkö asunnon lämmitysjärjestelmä uusiutuvia päästöttömiä energialähteitä? Entä mikä on rakennuksen energialuokka?
Kolmanneksi kannattaa kiinnittää huomiota asunnon sijaintiin, mikä vaikuttaa oman liikkumisen päästöihin. Ja viimeiseksi pitäisi pohtia, onko asunto sopivan kokoinen omiin tarpeisiin.
”Turhia neliöitä ei tietenkään kannata lämmittää, vaan valita asunto, jossa on sen verran neliöitä, että arki on sujuvaa”, Hietaniemi jatkaa.
Tällainen on suomalaisten hiilijalanjälki
Suomalaisen hiilijalanjälki: 10 300 kg/CO2e/hlö/vuosi.
Se muodostuu seuraavasti:
0 %
Asuminen
0 %
Liikenne ja matkailu
0 %
Ruoka
0 %
Kulutus
Lähde: Sitra.fi
Kylmässä Suomessa lämmitys vie noin kolmasosan asumisen energiasta.
”Helppo tapa laskea omaa energiankulutusta on laskea kodin sisälämpötilaa asteella. Se pienentää lämmitysenergiankulutusta viidellä prosentilla.”
Kylmässä ja pimeässä ei kuitenkaan pidä hytistä arjen päästöjä vältellen.
”Arjessa jokainen voi tehdä pieniä fiksuja tekoja ja pitää mielessä suuremman kokonaisuuden ratkaisut.”
Jatka lukemista valitsemalla näistä
Markus Mannila toimii Lumo-tiimin vetäjänä. ”Tykkään olla tekemisissä ihmisten kanssa. Minusta on mukavaa ottaa asioita hoitaakseni.”
Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta
Veromies, Vantaa
Hohtavan valkoiset Lumo-kodit asettuvat luontevasti aurinkoiseen rinteeseen. Talojen väliin ja ympäristöön on jätetty luonnonvaraista puustoa, ja kallio pilkottaa kauniisti monesta kohtaa. Istutukset, hoidetut kulkuväylät ja portaat rytmittävät maisemaa.
Linjakkaan tyylikäs kohde, joka sopii hyvin yhteen kulttuurihistoriallisesti merkittävän naapurinsa kanssa. Alvar Aalto suunnitteli naapuriin rivitalot Finnairin työntekijöiden asunnoiksi. Nykyään ne ovat yksityisomistuksessa.
Olemme Vantaan Veromiehessä, vajaan kahden kilometrin päässä Jumbosta, jonka maamerkki näkyy taivaanrannassa.
”Ison kerhotilan TV:ssä näkyy myös Youtube ja siellä on sadan megan
laajakaista. Sama nettiyhteys sisältyy myös asuntojen vuokraan.”
- Markus
Mitä tänään pelattaisiin?
Pihalla meitä on vastassa iso mies, jolla on lämmin katse ja jämäkkä kädenpuristus. Markus Mannila on Pyhtäänkorventie 21:n asukas ja Lumo-tiimin vetäjä.
”Kun isännöitsijä kysyi maaliskuussa asukasillassa vapaaehtoista Lumo-tiimin vetäjäksi, ilmoittauduin. Olen positiivinen tyyppi, ja tykkään olla tekemisissä ihmisten kanssa. Minusta on mukavaa ottaa asioita hoitaakseni.”
Lumo-tiimi on vapaaehtoisista asukkaista koostuva porukka, joista jokaisesta on mukavaa järjestää yhteistä toimintaa koko talon väelle. Tiimin vetäjä toimii yhteyshenkilönä isännöitsijään päin.
”Lumo-tiimin kanssa aiomme pitää pihatalkoita ja ideoida yhteistä mukavaa tekemistä. Suunnitteilla on esimerkiksi peli-ilta kerran viikossa. Voisimme pelata yhdessä ulkopelejä, kuten mölkkyä tai petankkia”, Markus kuvailee.
Kakkukestejä ja kisastudio
Markus vie meidät tutustumaan yhteiskäyttötiloihin, kuntosaliin ja kahteen kerhohuoneeseen. Kuntosali on talon kivijalassa.
”Tänne kuljetaan kulkulätkällä”, Markus kertoo ja avaa kuntosalin oven.
Salilta löytyy kuntopyörä, soutulaite ja erilaisia taljoja. Aivan mainio sali perustreeniin, eikä maksa mitään.
Kerhohuone on toisessa rakennuksessa, jonne kuljemme pihan poikki.
”Yhteistyö isännöitsijän kanssa sujuu todella hyvin. Hän vastaa
sähköposteihini aina saman päivän aikana ja asiat etenevät.”
- Markus
”Jos huomaan pihalla jotain, mistä huoltoyhtiön tai isännöitsijän olisi hyvä tietää, laitan viestiä”, Markus sanoo.
Hän harmittelee muuttoauton kaatamaa kukkaruukkua, jossa oli aivan uudet kesäkukat. Lumo-tiimin vetäjän pesti on selvästi saanut Markuksen kantamaan vastuuta yhteisistä piha-alueista.
Valoisa ja tyylikäs kerhohuone on toimivan kokoinen, kuin ylimääräinen olohuone keittiöllä ja wc:llä varustettuna. Tilasta pääsee kätevästi suoraan terassille ja aurinkoiselle pihalle, josta löytyy pöytäryhmä ja lapsille keinu ja hiekkalaatikko.
Täällä olisi vaivatonta järjestää lastenkutsuja ja muita merkkipäiviä. Keittiöön kuuluu jo valmiiksi tarjoiluastiasto. Ja voisihan täällä pitää vaikka jonkun kurssin tai kutsua luennoitsijan kertomaan vaikkapa laatikkoviljelystä? Kahdessa ruokapöydässä on paikat 12 hengelle, lisäksi tilassa on mukava sohva ja iso TV.
”Pidin täällä syntymäpäiväni ja keväällä kutsuin kavereita katsomaan MM-lätkää”, Markus kertoo.
Varaus käy digitaalisesti asukkaiden oman My Lumo -verkkopalvelun kautta, josta saa kulkukoodin. Tilan käyttö ei maksa asukkaille mitään.
Näin Lumo-tiimi lisää viihtyvyyttä
Isännöitsijä Maria Pottonen: ”Ilahdun kun näen, miten naapurit välittävät toisistaan”
Yhteistyö Lumo-tiimien kanssa on osa isännöitsijän jokapäiväistä työtä. Käytännössä se on asukasviihtyvyyttä lisäävien hankintojen ja toiminnan suunnittelua yhdessä asukkaiden kanssa.
”Joissain taloissa on kesäisin viljelylaatikoita, joihinkin kohteisiin on rakennettu frisbeegolfkoreja. Monien pihojen leikkipaikkoja ja grillipaikkoja on kohennettu yhteistuumin”, sanoo Lumo-kotien oma isännöitsijä Maria Pottonen.
Lumo-tiimeillä on talokohtainen budjetti, jonka tiimi voi käyttää yhteiseksi hyväksi – parhaaksi katsomallaan tavalla. Kerhohuoneisiin on hankittu pelejä ja pihatalkoisiin tarjoiluja.
”Lumo-tiimit luovat yhteishenkeä ja niiden kautta uudetkin asukkaat löytävät itsensä osaksi yhteisöä”, iloitsee Lumo-kotien isännöitsijä Maria Pottonen.
Vantaan Veromiehessä on useita Lumo-taloja. Sinne olemme suunnitelleet jo pidemmän aikaa isompaa kesätapahtumaa, johon kaikki alueen lähes viidensadan Lumo-asunnon asukkaat ovat tervetulleita”, Pottonen vinkkaa.
Hän pitää Lumo-tiimeiltä saamiaan konkreettisia kehittämisehdotuksia erityisen tärkeinä, koska vain asukkaat voivat tietää, mitä todella tarvitaan ‒ hehän talossa asuvat ja pihaa sekä yhteisiä tiloja käyttävät.
”Lumo-tiimit luovat yhteishenkeä ja niiden kautta uudetkin asukkaat löytävät itsensä osaksi yhteisöä.”
Lumo-tiimien toiminnassa on tärkeää, että otetaan huomioon asukasrakenne sekä huomioidaan erilaiset toiveet ja tarpeet.
”Ilahdun kun näen, miten naapurit välittävät toisistaan ja haluavat yhdessä pitää yhteisistä tiloista ja piha-alueista hyvää huolta. Sellaista sitoutumista ei syntyisi ilman Lumo-tiimejä”, Pottonen sanoo hymyillen.
Kylä palaa kaupunkiin
”Jos kysyt Berliinissä, Pariisissa tai Lontoossa, missä on keskusta, paikallista hymyilyttää, koska kaupungeissa on monta keskustaa”, kuvailee tulevaisuuden asumisen asiantuntija Kimmo Rönkä.
Meillä Suomessa on totuttu siihen, että kaupungeissa on yksi keskusta, jonne kaikki tiet johtavat.
Nyt tämä traditio on murentumassa. Pääkaupunkiseudulle on syntynyt useita keskuksia ja myös pienet kaupunginosat vahvistuvat.
Rönkä ottaa esimerkiksi Espoon Kauklahden, josta on tullut vähän kuin entisaikojen kylä. Kaupunginosasta löytyy kalakauppa, jota jotkut pitävät Suomen parhaana ja pizzeria, joka tarjoaa aitoa, napolilaisessa pizzauunissa paistettua pizzaa.
”Kun omilta nurkilta löytyy jotain tarpeeksi erityistä, ei ole enää syytä lähteä hakemaan sitä Helsingin keskustasta.”
Yhteisöllisyys on yksi keino tuoda lisäarvoa asumiseen ja tehdä arjesta merkityksellisempää.
”Ennen meillä oli kylä, jossa jokainen asukas teki sitä, mitä parhaiten osasi. Tulevaisuudessa yhteiskäyttötilat ja asukasyhteisöt voivat antaa asukkaille mahdollisuuden toteuttaa itseään.”
Lumo-tiimeillä on talokohtainen budjetti, jonka tiimi voi käyttää yhteiseksi hyväksi.
Yhteisöllisyys hyödyttää kaikkia, sillä silloin asukkaat viihtyvät ja sitoutuvat asuintaloonsa.
Yhteiset tilat ovat luonnollisia kohtauspaikkoja.
Enemmän kuin naapuri
”Me tarvitsemme ehdottomasti lisää yhteisöllisyyttä!” sanoo sosiologian professori ja kulutustutkija Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopistosta.
Sukuyhteisöt eivät enää asu lähellä, perheet ovat pienempiä ja yhden ja kahden ihmisen taloudet ovat lisääntyneet. Oman yksityisyyden suojeleminen ja individualismi on mennyt tutkijan mielestä jo ehkä vähän liiankin pitkälle.
”On äärimmäisen tärkeää, että yksityisyys turvataan. Mutta onko se mennyt jo överiksi? Onko niin, että yksityisyyden suojeleminen aiheuttaa pelkoja enemmän kuin poistaa niitä?” Wilska pohtii.
”Veikkaan, että jos olisimme fyysisesti enemmän tekemisissä toistemme kanssa, emme olisi niin epäluuloisia.”
Yhteiset tilat ovat luonnollisia kohtauspaikkoja. Kuulumisia voi vaihtaa, jos sattuu vaikka samaan aikaan vaikka pesutupaan. Wilska kannustaa myös miettimään yhteisöllisyyttä siltä kannalta, miten asukkaat voisivat tukea toisiaan arjessa.
”Voisivatko nuoret auttaa iäkkäämpiä digiasioissa ja voisivatko ikäihmiset taas katsoa joskus hetken lasten perään.”
Naapurustosta voi löytyä monenlaista kauppa-apua ja kukkienkastelijaa, mutta ensin täytyy tutustua ja juuri siihen tarvitaan luontevia kohtauspaikkoja. Hengailutiloja, sanoo tutkija.
Löydä sinulle sopiva koti Lumo-verkkokaupasta
Jatka lukemista valitsemalla näistä