Mainos
Maapallolla tapahtuu: muun muassa pandemia, ilmastonmuutos, materiaalipula ja tiukentuvat geopoliittiset tilanteet ovat muuttaneet arkeamme viime vuosien aikana. Samalla teknologinen kehitys vain kiihtyy, määritellen uudelleen niin työn kuin vapaa-ajankin raameja.
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta korosti jo vuonna 2016 sitä, että teknologian johdosta maailma tulee seuraavien 20 vuoden aikana muuttumaan enemmän, kuin mitä se on muuttunut edellisen 200 vuoden aikana. Muutos on tosiaan nopeaa – olisitko vielä viisi vuotta sitten osannut arvata, että esimerkiksi suoritusta mittaavan kuntoilulaitteen voisi puristaa piilolinssiin?
Vuosi 2023 marssittaa esiin useita teknologiatrendejä, joista osa tulee varmasti jättämään jälkensä historiaan. Listasimme niistä muutamia.
Vihaisen asiakaspalautteen käsittelyssä auttavat asiallisuus, ammattimainen suhtautuminen ja pitkä pinna - tai sitten tekoäly.
”Meillä on esimerkiksi sovellus, joka tulkitsee asiakaspalautteita ja muokkaa vastausten äänensävyä sen mukaan, kuinka vihainen asiakas on”, kertoo tekoälyasiantuntija Katriina Valli DNA:n teknologiatrendien raportissa.
Valli on tekoälysovelluksia kehittävän AI4Value -yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja. Hän toteaa, että kansallisella tasolla Suomi on hyvässä vauhdissa tekoälyn suhteen - ja myös edellä muita Pohjoismaita.
”Meillä on noin 400 tekoälyä tarjoavaa toimijaa ja esimerkiksi julkisella sektorilla on käytössään varsin edistyneitä, tekoälyä hyödyntäviä ratkaisuja”, Valli toteaa.
Tekoälyyn liitetään usein myyttejä, jotka saavat sen kuulostamaan monimutkaisemmalta kuin se todellisuudessa onkaan. Yksi harhaluulo on, että ainoastaan kansainväliset suuryritykset voisivat hyödyntää tekoälyä.
”Tekoäly voi hyödyttää kaiken kokoisia yrityksiä.”
Tekoälyn tavoite on kuitenkin yleensä tehostaa toimintaa ja se voi tuottaa liiketoimintahyötyä kaiken kokoisille yrityksille tehtävissä, jotka vaihtelevat asiakaspalvelusta big dataan, visuaaliseen prosessointiin, ennustamiseen ja älykkääseen automaatioon.
Joissain vakuutusyhtiöissä pienimpien haavereiden korvauspäätökset voivat jo nyt syntyä kokonaan ilman ihmissilmää. Tekoäly pystyy myös luovaan työskentelyyn: esimerkiksi kaikki tämän artikkelin kuvituksessa käytetyt kuvat on luotu käyttäen Midjourney-tekoälyohjelmaa.
Vuoden 2023 aikana tullaan takuulla kohtaamaan yhä enemmän hämmentäviä ja häkellyttäviä aluevaltauksia kiihtyvää tahtia kehittyvän tekoälyn saralla.
Lataa Teknologiatrendit 2023 ‑raportti tästä
Käyttötottumusten kehittäminen ja niin sanotun piilokulutuksen saaminen aisoihin tulevat varmasti olemaan vuoden 2023 keskeisimpiä trendejä niin kuluttaja- kuin yrityssektorillakin. Uudenlaista ajattelua tarvitaan esimerkiksi sähkön säästämiseen. Tässä auttavat älylämmitykset sekä erilaiset sähkönkulutusta seuraavat sovellukset. Sähkön lisäksi tullaan tarkastelemaan myös muuta kulutuskäyttäytymistä.
”Hupenevat resurssit hahmotetaan yhä selkeämmin.”
EU:ssa etenee parhaillaan lakiehdotus, jonka nojalla kuluttajalle tulisi tarjota mahdollisuus korjauttaa elektroniikkalaitteensa. Esitetyn lainsäädäntömuutoksen puitteissa korjausoikeus (Right to Repair) kattaisi laitteet niin takuuajan sisällä kuin sen umpeutumisen jälkeen.
Ratkaisu on tärkeä kestävään kehitykseen suuntaava askel. Maapallon hupenevat resurssit hahmotetaan yhä selkeämmin. Tämä alkaa hiljalleen näkyä myös ostokäyttäytymisen muutoksena, kun esimerkiksi vaatteiden ostamisen sijaan suositaankin vaatevuokraamojen palveluja. Myös yrityksiltä odotetaan enemmän vastuullisia ratkaisuja ja palveluita, jotka pohjaavat kiertotalouteen.
Yksi kuluttajia ilahduttava uudistus tulee taatusti olemaan niin sanottu piuhastandardi, eli EU:n syksyllä 2022 vahvistama päätös, jonka mukaan kaikkien data- ja virtakaapeleiden liittimet tulee yhdenmukaistaa syksyyn 2024 mennessä malliin USB-C. Ei enää erilaisten johtojen kurimusta, vaan esimerkiksi eri valmistajien matkapuhelimet tulevat jatkossa toimimaan yhdenmukaisilla latureilla.
Lataa Teknologiatrendit 2023 ‑raportti tästä
Myös elintarviketeollisuuden puolella eletään jännittäviä aikoja teknologian kehittyessä. Vanhat tavat ja tottumukset saavat väistyä myös tällä saralla ympäristöystävällisempien ratkaisujen nostaessa päätään. Maistuisiko vaikkapa 3D-tulostettu pihvi? Vuoden 2023 aikana suomalaisiin kauppoihin rantautuu tulostusmenetelmällä valmistettu kasviperäinen pihvi, joka imitoi hämmästyttävän tarkasti lihan rakennetta.
Printata voi myös suklaata, erilaisia kastikkeita ja vaikkapa juustoa. Ruokatulostimilla kyetään tulevaisuudessa muokkaamaan myös ruoan ravintosisältöä, eli tekemään ruoasta joko enemmän tai vähemmän energiapitoista, tai poistamaan siitä tiettyjä allergeeneja.
Entisensä ei ole enää vaatebisneskään. Sen lisäksi että vaatteiden ostaminen vähenee ja vuokraaminen lisääntyy, tuo alkanut vuosi tarjolle yhä suuremmissa määrin myös virtuaalisia vaatekauppoja. Et enää osta paitaa, jota oikeasti käyttäisit vaan paidan, jota käytetään esimerkiksi metaversumissa tai joka liitetään kuviin päällesi jälkikäteen.
Rikastettu todellisuus voi tarjota vielä enemmän vaihtoehtoja: jos kaikilla on päässään virtuaalilasit, kaikilla voi olla päällään myös virtuaalivaate. Lisäbonuksena pyykkipäivien määrä vähenee!
Lataa Teknologiatrendit 2023 ‑raportti tästä
Elämme nykyään maailmassa, jossa kyberhyökkäykset ovat arkipäivää. Kun yritysten työntekijöiden sekä työ että vapaa-aika kuluvat samojen laitteiden ääressä, täytyy tietoturvan kyetä vastaamaan modernin maailman tietoturvavaatimuksiin. Tietoturvan tarpeiden ja niitä kohtaamaan kehitettävien ratkaisujen määrä tulee vain kasvamaan tulevina vuosina.
Esimerkiksi salasanat ovat hiljalleen poistumassa ja tilalle on tulossa kaksivaiheinen biometrinen tunnistautuminen. Tämän varaan rakentavat myös Apple, Google ja Microsoft ja kumppanit kehittäessään yhteistä salasanatonta tunnistautumisstandardiaan.
Lataa Teknologiatrendit 2023 ‑raportti tästä
Globaalin taloustilanteen heikentyessä myös teknologia-ala on kärsinyt tappioita. Startup-yritysten arvostus on ollut viime ajat jyrkässä laskussa. Monet Euroopan tunnetuimmista startup-yrityksistä ovat joutuneet pienentämään operatiivisia kuluja leikkaamalla työvoimastaan ja muista toiminnan resursseista.
Tekkikuplan puhjettua on huomattu, että toimiva liiketoimintamalli vaatii paljon muutakin kuin pelkän hyvän idean. Yksi olennaisimpia asioita on käyttäjä- ja asiakaskeskeisyys. Esimerkiksi Netflixin, Spotifyn ja Storytelin kaltainen palvelumyyntimalli tulee ennen pitkää valtaamaan myös muita sektoreita kuin jo haltuun otetut viihteen ja henkilöliikenteen toimialat - tilaustalous eli niin sanottu subscription economy on vahvasti nykypäivää ja tulevaisuuden normi.
Perinteiset toimialat voisivat ottaa muutenkin mallia softabisneksestä. Teknologiatrendiraportissa kasvuyrittäjä Markko Vaarnas pohtii asiaa näin:
”Ehkäpä yksi tulevaisuuden trendi yritysmaailmassa voisi olla, että perinteisilläkin toimialoilla kokeiltaisiin tätä softabisneksen mallia, jossa tarjooma paketoidaan selkeästi, ja tavoitteena on toistuva ja pitkäaikainen laskutus, eli elinkaarituoton maksimointi.”
”Pärjätäkseen yrityksillä täytyy olla paketti kasassa.”
Vaarnaksen mukaan hyvä tavoite on pyrkiä tekemään tuotteet ja palvelut mahdollisimman monistettaviksi sekä kehittämään yhtiölle liiketoimintamalli, jossa yhtiön asiakashankinnan kustannus on hyvin kohtuullinen suhteessa elinkaarituottoon.
Vaarnas mainitsee uskovansa datavetoiseen johtamiseen, jossa esimerkiksi operatiivisen toiminnan tiedot tuodaan näkyviksi ja niiden avulla luodaan avainmittarit, jotka palvelevat johtamista.
”Pärjätäkseen yrityksillä täytyy olla paketti kasassa.”
Lataa Teknologiatrendit 2023 ‑raportti tästä