Mainos: DNA

Uuden ajan kynnyksellä

Vuoden 2026
teknologiatrendit on listattu

Teknologinen kehitys kiihtyy vauhdilla, jota ihmiskunta ei ole aiemmin kokenut. Muutokset näkyvät myös inhimillisellä tasolla: tulevaisuuden työ vaatii joustavaa asiantuntijuutta, ketteryyttä, luovuutta ja loputonta halua oppia uutta.

Tutkimusten mukaan jopa 44 prosenttia tämän hetken työvoimasta tarvitsee uudelleenkoulutusta esimerkiksi tekoälyn, data-analytiikan, kyberturvan ja luovan ongelmanratkaisun alueilla. Nämä ovat taitoja, jotka ratkaisevat, kuka tulevaisuudessa kykenee kehittymään ja kukoistamaan.
DNA Teknologiatrendit 2026 -raportti tarkastelee kolmea suurta kehityskaarta: teknologian ja verkkojen murrosta, kyberresilienssin kasvavaa merkitystä sekä työelämän syvällistä muutosta.

Yhdessä ne piirtävät kuvan tulevaisuudesta, jossa teknologinen edistys avaa ovia uusiin innovaatioihin, mutta vaatii rinnalleen osaamista, vastuuta ja ennen kaikkea ihmislähtöisiä ratkaisuja, jotka voivat vastata myös maapallon suurimpiin ympäristöhaasteisiin.

Osa 1:
Teknologia ja verkkojen kehitys

Tulevaisuuden teknologiat muovautuvat ennen kaikkea datan ympärille. Kun globaali tiedon määrä kasvaa zettabyte-luokkaan, tarvitaan entistä älykkäämpiä järjestelmiä sen käsittelyyn, siirtämiseen ja hyödyntämiseen. Tämä kehityspaine ajaa samanaikaisesti eteenpäin sekä uuden sukupolven verkkoja että entistä älykkäämpiä tekoälyjärjestelmiä.

Tuloaan tekee Artificial General Intelligence (AGI), eli tekoäly, joka kykenee inhimillisen kaltaiseen ajatteluun: se tekee yleistettyjä päätelmiä, oppii uutta ja mukautuu tilanteisiin toisin kuin nykyiset, rajattuihin tehtäviin rakennetut tekoälyjärjestelmät.

Tavoitteena on luoda joustava ja monialainen järjestelmä, joka kykenee soveltamaan tietoa ja siirtymään tehtävästä toiseen ihmisen tavoin.

AGI on vielä teoreettinen, ja arviot sen toteutumisesta vaihtelevat paljon. Kehitys voi kuitenkin nopeutua äkillisesti teknologian edistyessä. Siksi AGI vaatii vahvaa eettistä valvontaa, jotta teknologia pysyy ihmisen hallinnassa ja hyödyttää koko yhteiskuntaa.

Yleisälykkään tekoälyn kehittyessä myös arkipäiväinen kaupankäynti on tekoälyn myötä muuttumassa radikaalisti.

Verkkokauppa ei ole enää paikka, missä tuotteita selataan, vaan tulevaisuudessa itse tekoälysovellus toimii kauppapaikkana. Käyttäjä kertoo palvelulle mitä tarvitsee, ja tämän jälkeen tekoäly haravoi verkkokaupat läpi, vertailee vaihtoehdot ja voi jopa suorittaa itse ostoksen maksutapahtumaa myöten.

Tämä itseohjautuva kauppamalli haastaa verkkokaupat pohtimaan uusia näkyvyyden ja optimoinnin strategioita. Kun ostoksista ei enää päätä impulsiivinen ihminen vaan puolueettomilla kriteereillä operoiva tekoäly, ratkaisevaksi nousee se, miten järjestelmät keskustelevat keskenään ja miten kaupankäyntiä optimoidaan maailmassa, jossa ostajien logiikka ei enää ole ihmisen, vaan tekoälyn.

”6G on hitaan evoluution tulos – ei vallankumous”

Mika Rantakokko

Mika Rantakokko
Connectivity Lead, VTT

Verkkojen seuraava sukupolvi ei saavu kertarysäyksellä. ”Kehitys etenee vähitellen, ja jossain vaiheessa huomataan, ettei voida enää puhua 5G:stä. Ominaisuudet ovat menneet sen yli, ja silloin siirrytään käyttämään 6G-termiä”, sanoo VTT:n Connectivity Lead Mika Rantakokko.

Uusi sukupolvi ei korvaa edeltäjiään, vaan muodostaa niiden kanssa toisiaan täydentävän kokonaisuuden, johon kuuluvat myös yhä tärkeämmiksi nousevat satelliittiverkot. Ne vahvistavat yhteiskunnan resilienssiä tarjoamalla vaihtoehtoisen yhteyskerroksen haja-asutusalueille ja kriisitilanteisiin.
”Jos yksi verkko pettää, toinen pystyy paikkaamaan sen”, Rantakokko kuvailee.

Mika Rantakokko

Mika Rantakokko
Connectivity Lead, VTT

6G:n kantama on lyhyempi kuin 5G:ssä, joten sen rooli painottuu kohteisiin, joissa tarvitaan erittäin suurta datansiirtokapasiteettia, laskentatehoa ja minimaalista viivettä.

6G:n varsinainen muotoutuminen riippuu standardointityöstä, joka on vasta alkuvaiheessa. Kansainväliset työryhmät määrittelevät parhaillaan teknisiä periaatteita, ja yhteinen näkemys syntynee vuosikymmenen loppupuolella.

Standardien ohella ratkaisevia ovat patentit ja immateriaalioikeudet. Kuten 5G:ssä, myös 6G:ssä menestyvät ne, jotka patentoivat keskeiset teknologiat. ”Tämä on Suomelle iso mahdollisuus, sillä meillä on sekä huippuluokan tutkimusta että liiketoimintaosaamista.”

Mikä on 6G-verkkojen merkittävin teknologinen edistysaskel, ja millaisia sovellusmahdollisuuksia ne tarjoavat esimerkiksi kriittisen infrastruktuurin valvontaan? Lue koko artikkeli DNA Teknologiatrendit 2026 -raportista.

Totta vai tarua?

Yhteen zettabyteen mahtuu niin paljon tietoa, että sen täyttämiseen tarvittaisiin enemmän älypuhelimia kuin maailmassa on ihmisiä (n. 8,3 miljardia).

Totta

Zettabyten tallennuskapasiteetti on biljoona gigatavua. Modernin lippulaivaluokan älypuhelimen keskimääräinen tallennuskapasiteetti on puolestaan parhaimmillaan 512 gigatavua.

Niinpä yhteen zettabyteen mahtuu noin kahden tuhannen miljardin puhelimen tiedot.

Tiedon määrän mittaaminen zettoissa on pian arkipäivää. Globaali digitaalisen tiedon määrä ylitti yhden zettabyten kapasiteetin vuonna 2012 ja vuoteen 2025 mennessä määrä oli kasvanut 175 zettabyteen. Muun muassa suurten datakeskusten, tekoälyn ja pilvipalvelujen sekä mobiiliverkkojen kasvavien vaateiden myötä globaalia datakapasiteettia kasvatetaan päätähuimaavalla vauhdilla, eikä loppua näy.

Datan ja laskennan räjähdysmäinen kasvu voi mahdollistaa myös maailman suurimpien ympäristöongelmien ratkomisen entistä tehokkaammin. Tekoälyä hyödynnetään jo nyt luonnonsuojelussa, kuten eläinlajien tunnistuksessa ja salametsästyksen ehkäisyssä. Koneoppiminen ja kvanttiteknologia puolestaan nopeuttavat materiaalitutkimusta ja vauhdittavat kestävämpien materiaalien kehittämistä.

Tämä on kriittistä aikana, jolloin kiertotaloustavoitteet kiristyvät ja materiaalipula tulee kasvamaan. Samalla on kuitenkin tiedostettava AI-pohjaisten ratkaisujen oma hiilijalanjälki, joka muistuttaa, että myös teknologian on muututtava kestävämmäksi.

Lisäksi teknologian vaikutukset ulottuvat yhä syvemmälle myös inhimillisellä tasolla. Esimerkiksi aivoimpulsseja tulkitsevan teknologian nopea kehitys vie meitä kohti tulevaisuutta, jossa kommunikointi voi tapahtua kirjaimellisesti ajatusten välityksellä.

Brain-Machine Interface (BMI) ja Brain-Computer Interface (BCI) -järjestelmät muodostavat suoran viestintä- ja hallintaväylän ihmisaivojen ja ulkoisten laitteiden välille. Näiden teknologioiden odotetaan mullistavan neurologisen tutkimuksen ja hoidon: niiden avulla voidaan esimerkiksi palauttaa halvaantuneen potilaan puhe- tai liikuntakyky avustavien laitteiden tuella.

Osa 2:
Tietoturva ja kyberresilienssi

Digitalisaatio nivoutuu jatkuvasti keskeisemmäksi osaksi arjen rutiineja ja jokapäiväistä elämäämme. Samalla kasvavat erilaiset turvallisuusriskit. Ransomware eli kiristyshaittaohjelma sulkee tietokoneelle tallennetut tiedostot kehittyneiden salausavainten taakse. Avaimen digitaaliseen lukkoon saa mittavia lunnaita vastaan.

Vuonna 2025 raportoitujen ransomware-tapausten määrä on jo rikkonut ennätyksiä ja niiden uhka on korkeampi kuin koskaan. Yritysten on siis saatava älykkäiden, ennakointiin ja joustavaan reagointiin kykenevien tietoturvaratkaisujen implementointi nopeasti täyteen vauhtiin.

Kiristysyritysten ohella yleistyvät myös digitaaliset identiteettivarkaudet.

Yleisimmät identiteettivarkauksien motiivit liittyvät tietojen kalasteluun, kavalluksiin ja luottopetoksiin. Käyttäjiä ja yrityksiä koetellaan niin huijausviestein, haittaohjelmin kuin deepfake-teknologian keinoin.

Kyberrikolliset tulevat havittelemaan entistä enemmän myös biometristä dataa, minkä johdosta yrityksiä ja valtioita peräänkuulutetaan kehittämään sekä yhteiset pelisäännöt että vahvempia suojausmekanismeja biometrisen datan hallinnointiin ja datasäilöjen suojaamiseen.

”Se, joka hallitsee tekoälyä, hallitsee maailmaa”

Aapo Cederberg

Aapo Cederberg
Toimitusjohtaja, Cyberwatch Finland

Kybertoimintaympäristö heijastaa globaalia geopoliittista jännitystä. Taloudellinen ja poliittinen epävakaus lisää hybridivaikuttamista ja kyberhyökkäyksiä, joiden tavoitteena on poliittinen painostus ja pelon luominen.

”Tekoälyllä on keskeinen rooli niin puolustuksessa kuin hyökkäyksissäkin. Kyberrikollisuus on nykyään maailman kolmanneksi suurin talous, ja sillä on valtavat resurssit tekoälyn hyödyntämiseen”, sanoo Cyberwatch Finlandin toimitusjohtaja ja perustaja Aapo Cederberg.

Aapo Cederberg

Aapo Cederberg
Toimitusjohtaja, Cyberwatch Finland

”Vladimir Putin sanoi jo vuosia sitten, että se, joka hallitsee tekoälyä, hallitsee maailmaa – ja se alkaa näkyä.”

Suomi on varautumisen edelläkävijä ja koulutuksen taso on kansainvälisesti korkealla, mikä on merkittävä vahvuus kyberturvan kannalta. Haasteena on kuitenkin resurssien niukkuus: innovaatioihin ja teknologiseen kehitykseen ei panosteta riittävästi.

Yksi tulevaisuuden suurista kysymyksistä on kvanttilaskenta, joka on samalla uhka ja mahdollisuus. Kvanttitietokoneet voivat murtaa monia nykyisiä salausmenetelmiä paljon nopeammin kuin tavalliset tietokoneet, mutta toisaalta ne mahdollistavat myös uuden sukupolven turvallisemmat salausmenetelmät. Haasteista huolimatta kyberturva tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia.

”Suurin osa kyberhyökkäysten onnistumisista tai epäonnistumisista johtuu ihmisistä. Suomen vahvuus piilee juuri ihmisissä: osaamisessa, koulutuksessa ja yhteistyökyvyssä.”

Mistä kyberresielienssi rakentuu, ja mitä tulevaisuuden johtajilta vaaditaan? Lue koko artikkeli DNA Teknologiatrendit 2026 -raportista.

Inhimillisten identiteettien lisäksi tulee muistaa koneellisten identiteettien suojaus. Esimerkiksi teollisuusalan suurissa ympäristöissä koneellisten identiteettien – IoT-laitteiden, robottien ja automatisoitujen järjestelmien – määrä ylittää ihmiskäyttäjien määrän lähes 50-kertaisesti.

Koneiden tunnisteet, digitaaliset varmenteet ja käyttöoikeudet ovat usein uponneet järjestelmien syövereihin tai kauttaaltaan vanhentuneet. Yritykset tulevatkin tarvitsemaan enemmän kuin koskaan tarkkoja ohjeistuksia koneellisten identiteettien elinkaarille.

Myös toimitusketjujen turvaaminen tulee vaatimaan merkittäviä digitaalisia panostuksia globaalilla tasolla.

Totta vai tarua?

Tekoäly voidaan saada tonkimaan rikollisia markkinapaikkoja, jotta se voi havaita uhat ennen kuin hyökkäys ehtii käynnistyä.

Totta

Pimeän verkon merkitys yritysten kannalta on kasvanut nopeasti, eikä sen toimintaa voi enää sivuuttaa. Pimeässä verkossa vaihdetaan tietoja, tehdään kauppaa, mainostetaan toimeksiantoja ja jopa haetaan työntekijöitä – usein rikollisiin tarkoituksiin.

Nämä palvelut ja tiedonvaihdon muodot toimivat saman logiikan mukaan kuin laillisilla markkinoilla: jos jokin tietotyyppi tai rikollinen palvelu alkaa ”kuumeta”, se voi ennakoida nousevia hyökkäys- ja väärinkäytösriskejä. Esimerkiksi toimeksiantojen ja työnhakuilmoitusten vilkastuminen tietyllä alueella voi viitata suunnitteilla oleviin hyökkäyksiin.

Siksi asiantuntijat suosittelevat pimeän verkon aktiivista seurantaa ja tekoälyn hyödyntämistä analysoinnissa. Koko organisaation on ymmärrettävä riskien luonne – silmien ummistaminen ei enää riitä, kun pimeä verkko toimii nopearytmisesti ja yritysten vahingoksi.

Osa 3:
Työelämän muutos

Ihmisen ja tekoälyn välinen symbioosi hakee edelleen muotoaan. Tulevaisuudessa häämöttää uusia tapoja upottaa tekoäly entistä syvemmälle organisaation rakenteisiin ja samalla valjastaa se myös vaalimaan työntekijöiden hyvinvointia.

Superagency tarkoittaa LinkedInin perustajiin kuuluvan Reid Hoffmanin lanseeraamaa ajatusta, jossa ihmisen kyvykkyydet moninkertaistuvat tarkasti räätälöityjen, saumattomasti yhteistyöhön kykenevien tekoälytyökalujen avulla.

Superagency vaatii koko organisaation rakenteiden kokonaisvaltaista uudistamista. Työroolit, prosessit, järjestelmät ja toimintakulttuuri on muotoiltava uudelleen tekoälyn ehdoilla.

Ideaalitilassa työntekijä voi keskittyä luovaan ja merkitykselliseen työhön, mikä hyödyttää koko organisaatiota. Tähän on kuitenkin vielä matkaa, sillä maailman yrityksistä vasta noin prosentti on onnistunut tekoälyintegraatiossa niin, että siitä on saatu mitattavaa hyötyä.

Tällä hetkellä suurimpia ongelmia organisaatioissa on datan sirpaleisuus: tekoälyjärjestelmät ja tietolähteet elävät omissa siiloissaan ilman sujuvia väyliä tiedonkululle, mikä tekee laajojen järjestelmäratkaisujen skaalaamisesta vaikeaa.

Tähän ongelmaan vastaa nopeasti yleistyvä Model Context Protocol (MCP) eli avoin standardi, joka luo kaksisuuntaisen yhteyden datalähteiden ja tekoälytyökalujen välille.

“Tekoälyn rooli on ajateltava uusiksi”

Karoliina Partanen

Karoliina Partanen
Johtaja, AI Finland

Anna-Mari Ylihurula

Anna-Mari Ylihurula
Yritysliiketoiminnan johtaja, DNA

AI Finlandin johtaja Karoliina Partasen mukaan tekoälykeskustelu keskittyy liikaa tehokkuuteen, vaikka sen todellinen arvo on kasvun mahdollistamisessa.

”Yrityksen johtajan ei tarvitse tuntea syvällisesti jokaista eri teknologiaa, mutta hänen täytyy ymmärtää, mitä eri teknologiat mahdollistavat”, Partanen sanoo.

Kasvu syntyy Partasen mukaan kolmen tekijän yhdistelmästä: yrityksen kyvykkyyksistä, asiakkaan todellisesta tarpeesta ja tekoälyn tuomasta uudesta ratkaisukyvystä.

Karoliina Partanen

Karoliina Partanen
Johtaja, AI Finland

Suomen AI-kehitystä hidastavat kaksi keskeistä tekijää: suomenkielisten mallien puute ja tiukka EU-sääntely. Toisaalta regulaatio luo turvallisen toimintaympäristön, jonka rinnalle tarvitaan helppokäyttöisiä työkaluja ja tietopankkeja.

Haasteet ovat yhteisiä koko Euroopassa, ja niitä ratkaistaan pohjoismaisessa yhteistyössä. Yhteinen kielimalli ja selkeämpi sääntelyn soveltaminen voisivat vauhdittaa kehitystä.

DNA:n yritysliiketoiminnan johtaja Anna-Mari Ylihurula täydentää, että tekoälystä on tulossa internetin kaltainen mahdollistaja, jonka käyttämistä ei erikseen ajatella.

”Ymmärrys mahdollisuuksista syntyy ja kumuloituu käytännön hyödyntämisen kautta.”

Anna-Mari Ylihurula

Anna-Mari Ylihurula
Yritysliiketoiminnan johtaja, DNA

Ylihurulan mukaan kehityksen vauhti riippuu johdon kyvystä innostaa ja mahdollistaa rohkeat kokeilut.

”Johdon velvollisuus on ottaa koko organisaatio mukaan muutosmatkalle, jossa haetaan tapoja hyötyä tekoälystä. Tekoälyä on helppoa kokeilla, mutta vaikeaa skaalata. Ilman kunnon suunnittelua päälle liimattu tekoäly saattaa tuoda vain uusia kustannuksia”, Ylihurula summaa.

Mitkä ovat tekoälyn kehityksen pullonkaulat Suomessa, ja mitä niille pitäisi tehdä? Lue koko artikkeli DNA Teknologiatrendit 2026 -raportista.

MCP mahdollistaa tekoälyagenttien aidon yhteistyön ja autonomisen, kontekstiin perustuvan päätöksenteon laajoissa tietohallinnan ympäristöissä. Käytännössä se tarjoaa yhteisen ”tietokielen”, jonka avulla AI-järjestelmät voivat toimia yhtenäisemmin ja tehokkaammin.

MCP:n rooli on verrattavissa HTTP-protokollaan, joka aikoinaan yhdenmukaisti internetin. Vastaavasti MCP voi muodostua peruspilariksi, kun organisaatiot uudistavat digitaalista ekosysteemiään ja pyrkivät liittämään tekoälyn saumattomaksi osaksi sekä työntekijöiden että automaation toimintaa.

Totta vai tarua?

Tulevaisuuden kokoushuoneet aistivat palaverin ilmapiirin ja antavat tekoälyn avulla palautetta siitä, miten hyvin tiimi keskustelee keskenään.

Totta

VTT kehittää parhaillaan aistivaa teknologiaa kokoushuoneisiin. Sen avulla tekoäly voi analysoida keskustelun ilmapiiriä ja auttaa työyhteisöä parantamaan palaverikäytäntöjä ja vuorovaikutusta.

Järjestelmät analysoivat keskustelun nonverbaalisia ja verbaalisia piirteitä, kuten vuorottelua, äänensävyä tai osallistumisen tasaisuutta, ja tarjoaa tiimeille palautetta, jota on muuten vaikea havaita arjen kiireessä.

VTT ja Työterveyslaitos puolestaan kehittävät tekoälytyökalua, joka voi tunnistaa stressin merkit analysoimalla esimerkiksi tietotyöläisen hiiren ja näppäimistön käyttöä ja muuta käyttäytymisdataa.

Tavoitteena ei ole valvonta, vaan ratkaisulla pyritään parantamaan yhteistyötä, vähentämään työperäistä kuormitusta ja tukemaan työhyvinvointia.

Teknologia on mahdollistanut myös etä- ja hybridityön arkipäiväistymisen, mikä on nostanut sosiaalisen terveyden keskeiseksi hyvinvoinnin osa-alueeksi.

Sosiaalinen terveys tarkoittaa kykyä luoda ja ylläpitää merkityksellisiä ihmissuhteita sekä tuntea kuuluvansa yhteisöön – asioita, jotka korostuvat, kun työ yhä useammin tapahtuu digitaalisten välineiden välityksellä.

Tietotyössä sosiaalista terveyttä vahvistavat yhteisöllinen kulttuuri, antoisa tiimityö ja kokemus arvostuksesta, mutta etäkohtaamisten yleistyessä eristäytymisen ja yksinäisyyden riskit kasvavat.

Yritykset voivat tukea sosiaalista terveyttä hyödyntämällä esimerkiksi digitaalisia hyvinvointimittareita, kehittämällä avointa viestintää ja tarjoamalla turvallisia kanavia huolten esiin tuomiseen.

Tulevaisuudessa sosiaalisen terveyden strateginen vahvistaminen on yhä tärkeämpää, sillä hyvinvoiva henkilöstö lisää innovaatiota, sitoutumista ja koko organisaation kilpailukykyä.

Teknologisen kehityksen keskellä onkin muistettava, ettei mikään edistys synny ilman ihmisiä, eikä mikään teknologia korvaa inhimillisen yhteyden ja kuulluksi tulemisen tarvetta.