Tunne, äly ja tulevaisuus

Kädenojennuksia ja yhteistyösopimuksia tullaan näkemään myös digialan yritysten ja valtiollisten toimijoiden välillä niin sanotun GovTechin eli valtiollisten teknologioiden, kuten digitaalisen identiteetin lompakon, vaatiessa kehitystä.

Aiemmin tänä keväänä EU:n parlamentti ja neuvosto hyväksyivät uudistetun eIDAS-asetuksen, jossa säädetään henkilöiden tunnistamisesta valtioiden rajat ylittävässä asioinnissa sekä sähköisen asioinnin luottamuspalveluista.

Jatkossa on odotettavissa, että asetuksessa säädetään myös eurooppalaisen digitaalisen identiteetin lompakoista, mikä edustaa julkisen sektorin digitalisaatiota eli GovTechia parhaimmillaan.

Tekoälyn kehittyessä kehittyy myös niitä ympäröivä fyysinen olemus. Humanoidirobottien markkinoille ennustetaankin tulevaisuudessa valtavaa kasvua.

Robotteihin kohdistuu suurta kiinnostusta varsinkin terveydenhoitoalalla. Tekoäly kirittää diagnostiikkaa, hoidon suunnittelua, lääketutkimusta ja potilasseurantaa. Edelleen tarvitaan kuitenkin myös ihmisen valvovaa silmää sekä inhimillistä työpanosta.

Tekoäly voi kuitenkin sekin muuttua hyvin inhimillisen oloiseksi. Ennustammekin, että pian tulemme näkemään entistä enemmän tunneälykkään tekoälyn hyödyntämistä esimerkiksi yrityksissä, joille on tärkeää optimoida asiakaskohtaamisia sekä parantaa yrityksen sisäisiä prosesseja.

Osa 2: Tietoturva ja kyberresilienssi

Kyberturvallisuus ja kyberresilienssi ovat jatkuvassa muutostilassa, mutta tietoturva-ala kärsii edelleen asiantuntijapulasta: maailmanlaajuisesti kyberturvallisuuden toimialalla on yli neljän miljoonan osaajan vaje. Apu voi löytyä generatiivisen tekoälyn ja koneoppimisen vahvistamista teknologioista.

Onkin arvioitu, että noin puolet junioritason tietoturvatyöstä tullaan siirtämään tekoälylle vuoteen 2028 mennessä. Tämä tarkoittaa kuitenkin myös uusien työpaikkojen syntymistä, sillä yritykset tulevat tarvitsemaan entistä enemmän generatiiviseen tekoälyyn ja koneoppimiseen erikoistuneita asiantuntijoita.

Myös käytännössä toimivat sovellukset tulevat turvaamaan meitä entistä paremmin. Arvioiden mukaan tekoäly voikin tiputtaa inhimillisistä erheistä johtuvien tietoturvamurtojen määrän lähes puoleen nykyisestä.

Tietoturvaan liittyvien rikosten lisäksi suuri ongelma nykyään ovat edelleen kehittyvät deepfake-teknologiat, joiden avulla tehtaillaan esimerkiksi valemainoksia tai poliittisesti arveluttavia videoleikkeitä.

On kuitenkin ennustettavissa, että pian tällaiset huijaukset tulevat entistä enemmän osaksi myös tavallisen tietotyöläisen arkea.

Monet yritykset kehittävät parhaillaan uusia sovelluksia ja alustoja, joiden avulla deepfake-huijaukset on helpompi tunnistaa.

Yksi tulevista teknologiatrendeistä onkin ehdottomasti vilpillisesti luodun mediasisällön tunnistamiseen käytetyt sovellukset ja muut ratkaisut.

Tunnetko nämä termit?

Deepfake-teknologia

Tekoälyä hyödyntävä tekniikka, jolla luodaan erittäin realistisia, mutta väärennettyjä kuvia, videoita tai ääniä.

Kyberresilienssi

Organisaation kyky ennakoida kyberuhkia sekä tarvittaessa palautua kyberhyökkäyksistä varmistaen toiminnan tietoturvallisen jatkuvuuden.

Kaksoiskäyttöteknologia

Teknologia, joka on suunniteltu tai jota voidaan käyttää sekä siviili- että sotilastarkoituksiin.

NIS2

Euroopan unionin uusi verkko- ja tietoturvadirektiivi, joka pyrkii vahvistamaan kriittisten toimialojen ja keskeisten palveluiden kykyä sietää häiriöitä ja valmistautua kyberuhkiin.

Osa 3: Työelämän muutos

Yrityksiltä odotetaan tulevaisuudessa entistä yksityiskohtaisempaa kestävän kehityksen raportointia.

CSRD eli yritysten kestävyysraportointia koskeva uusi EU-direktiivi astui voimaan vuoden 2024 alussa ja laajenee kattamaan useita yrityksiä vuosien 2025 ja 2026 aikana.

Ensimmäiset suomalaiset yritykset joutuvat toimittamaan kestävyysraportteja jo vuoden 2025 tilinpäätöksen yhteydessä. Direktiivi auttaa yrityksiä tarkastelemaan vaikutustaan ympäristötekijöihin ja tunnistamaan mahdollisia uusia reittejä vastuullisempaan ja kestävämpään liiketoimintaan.

Digitalisoituneessa työelämässä eri työnkuvien vaatima asiantuntijuus kasvaa ja sirpaloituu jatkuvasti.

Kun tekoäly, robotiikka ja digitalisaation mahdollistama prosessien automaatio ottavat entistä keskeisempiä rooleja vakiintuneiden rutiinien suorittajina, on entistä tärkeämpää kultivoida oppimisen kulttuuria.

Yksi lähitulevaisuuden keskeisimmistä työelämän trendeistä tuleekin olemaan organisaatioiden kyky johtaa työntekijöiden oppimista ja rakentaa yrityksen strategisia tavoitteita tukeva oppimisen infrastruktuuri.

Todennäköisesti myös maksamisen ratkaisut tulevat muuttumaan rahaliikenteen edelleen digitalisoituessa.

Sähköiset lompakot ja virtuaaliset kortit yleistyvät kaikkialla Euroopassa. Samalla digitaalisen valuutan tietoturva sekä ratkaisujen yhtenäisyys puhuttavat. Euroopan keskuspankki onkin esittänyt yhtenä ratkaisuna tähän esimerkiksi digitaalisen euron lanseerausta.

Digitaalinen euro on hankkeena vielä alkutekijöissään, mutta sen sijaan huippusuosituksi kasvanut tililtä tilille -maksaminen kehittyy ja se tulee pian tarjoamaan aivan uusia tapoja siirtää rahaa, jakaa kuluja sekä luoda räätälöityjä maksupohjia ja e-laskuja. Myös kertaluontoisiin maksuihin räätälöidyt virtuaalikortit tulevat yleistymään ja tekemään esimerkiksi yksittäisten yritysmenojen maksamisesta entistä vaivattomampaa ja turvallisempaa.