Mainos: DNA

TÄMÄN HETKEN
TUOLLA PUOLEN

Tässä ovat vuoden 2024 teknologiatrendit

Tieteiselokuvien maalaamista kuvista ja IT-alan legendoista on teknologisten läpimurtojen myötä tulossa täyttä totta. Tekoäly leikkaa läpi yhteiskunnan, mutta osaajapula hidastaa monien sovellusten kehitystä. Myös uudenlainen rikollisuus tulee nousemaan.

Ihmisen ja teknologian välinen suhde on lähentynyt kiihtyvällä tahdilla viime vuosien aikana. Vuoden 2024 teknologiatrendeihin tähytessä voimme todeta, että lähentyminen tulee jatkumaan.

Tulemme pukeutumaan teknologiaan, torjumaan ruokahävikkiä sen avulla, rakentamaan vihreämpää tulevaisuutta biotekniikan keinoin sekä säilömään katoavia kulttuureja metaversumeihin - tekoälyavustajien kasvavasta käytöstä puhumattakaan.

Tästä artikkelista löydät kiinnostavimmat trendit, joihin kannattaa kiinnittää huomiota tulevan vuoden aikana.

Teknologia

Fiksu pukeutuminen lienee ajatonta, mutta älykkäät, käyttäjänsä liikkeistä tietoa keräävät vaatteet ovat vuoden 2024 kuumimpia teknologiatrendejä.

Ne mahdollistavat kehon liikkeiden, asentojen välisten suhteiden ja kehodynamiikan kokonaiskuvan seurannan poikkeuksellisen tarkasti. Älyvaatteita voidaan hyödyntää esimerkiksi ammattiurheilun ja kuntoutuksen apuvälineenä sekä lapsen motorisen kehityksen seurannassa.

Toinen käytännönläheinen esimerkki tulevaisuuden älyvaatteista – tai pitäisikö sanoa asusteista – on älysormus, joka hälyttää esimerkiksi silloin, kun käyttäjän juomaan on ujutettu huumaavaa ainetta. Sormus perustuu optisen sensorin toimintaan ja sen kehitys Tarton yliopistossa alkaa olla loppusuoralla.

Päälle puettavan teknologian käyttömahdollisuudet ovat poikkeuksellisen laajat sekä pienten arkielämän helpotusten saralla että koko ihmiskunnan kehitystä edistävien ratkaisujen kehittämisessä. Onkin enemmän kuin todennäköistä, että kiinnostus älyvaatteiden ympärillä tulee vain kasvamaan tulevina vuosina.

Pöly voi olla älykästä.

Totta. Kiinnostava uusi trendi on niin sanottu älypöly, joka koostuu millimetrin murto-osan kokoisista älypölyhiukkasista, jotka ovat itse asiassa itsenäisiä laitteita. Älypöly pystyy havaitsemaan vaihteluja analysoimansa tilan valossa, lämpötilassa, värähtelyssä tai kemiallisessa koostumuksessa, ja hiukkasten keräämä data voidaan siirtää pilveen laajamittaista analyysia varten. Mitä tapahtuukaan, kun jopa miljardien mikroskooppisten anturien muodostamat verkot iskostuvat osaksi arkeamme?

Laita tekoäly tuuraamaan palaverissa

Etätyön yleistyessä yleistyvät myös verkkotapaamiset. Etäpalaverien dokumentointiin, data-analyysiin ja tulevien palaverien aikataulutukseen hyödynnetään vuonna 2024 entistä enemmän tekoälyä.

Osa tekoälyavustajista on niin tehokkaita, että ne voivat periaatteessa tuurata työntekijää täysin ja toimittaa palaverin tärkeimmät huomiot ja päätökset tälle jälkikäteen. Valitettavasti ainakaan vielä ensi vuonna kaikki palaveriin kutsutut eivät voi olla pois ja jättää kokoustamista yksin tekoälyn harteille, mutta lupaamme kertoa heti, kun se on mahdollista!

Teknologian saralla trendaavat älypölyn, älyvaatteiden ja tekoälyavustajien lisäksi myös ruokahävikkiä torjuvat minisensorit, modernia laskentakapasiteettia täydentävä sumulaskenta sekä kulttuurisesti arvokkaat metaversumit.

Esimerkiksi yhdeksästä atollista koostuva Tuvalun saari Tyynellä valtamerellä uhkaa ilmastonmuutoksen edetessä huuhtoutua mereen. Jotta saaren ainutlaatuinen historia ja kulttuuri säilyisivät myös jälkipolville, on sitä alettu pala palalta digitalisoida ja siirtää metaversumiin.

Näyttääkö Tuvalu esimerkkiä, jota myös muut valtiot tai muita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ympäristöjä hallitsevat tahot tulevat seuraamaan?

Teknologia on vallannut aikaa vuorovaikutukselta - mutta voisiko se myös parantaa sitä?

“Suhde teknologiaan on optimaalinen, kun se auttaa lajiamme selviytymään, ratkomaan ongelmia ja kehittymään paremmaksi. Se ei riipu teknologian määrästä vaan siitä, miten käytämme sitä”, sanoo aivotutkija Katri Saarikivi.

Nykyinen vuorovaikutusteknologia voi jopa häiritä yksilöiden aivojen synkronoitumista eli niin sanottua samalle aaltopituudelle hakeutumista. Esimerkiksi videopuhelussa ihmiset puhuvat tavallista enemmän toistensa päälle.

Tämä johtuu Saarikiven mukaan siitä, että pienikin viive aiheuttaa vuorottelun vaikeuksia ja synkkautumisen ongelmia. Tärkeä osa vuorovaikutuksen laatuun vaikuttavasta tiedosta jää välittymättä teknologian puutteiden vuoksi.

“Kehonkielen ymmärtäminen on millisekuntipeliä”, Saarikivi sanoo.

“Miksi tyydymme siihen, että vuorovaikutustyökalut eivät tue mekanismeja, jotka synnyttävät parhaan yhteyden ihmisten välille?”

Lue koko artikkeli DNA:n Teknologiatrendit 2024 -raportista >>

Tietoturva

Tekoälyn odotetaan helpottavan arkeamme monin tavoin, mutta väärissä käsissä äly ja suorituskyky voivat kääntyä uhkaaviksi. Deepfake-teknologiaa hyödyntävät verkkorikolliset voivat luoda poikkeuksellisen uskottavia kalasteluhuijauksia, ja verkkopalvelujen heikkouksia saatetaan etsiä salamannopeasti tekoälyn laskentamallien avulla.

Kehittyvän kvanttilaskennan mahdollisesti huomattaviin tietoturvaongelmiin on jo globaalisti alettu valmistautua valtiotasolla. Myös Suomen Puolustusvoimien tutkimuslaitos seuraa tiiviisti kvanttiturvallisten salausmekanismien kehitystä.

Kyberrikollisuudesta vuosittain aiheutuvat haitat vastaavat maailman kolmanneksi suurinta taloutta.

Totta. Tietoturva-alan raportteja tuottava tutkimusyhtiö Cybersecurity Ventures on selvittänyt, että esimerkiksi vuonna 2021 kyberrikollisuudesta koitui lähes 6000 miljardin dollarin eli liki 5100 miljardin euron haitat maailmanlaajuisesti. Bruttokansantuotteisiin verrattuna tämä vastaa maailman kolmanneksi suurinta taloutta Yhdysvaltojen ja Kiinan jälkeen.

Lähde: HS.fi

Tietoturvalle tämä tarkoittaa luonnollisesti haasteita. Nyt jos koskaan on aika tehdä investointeja digitaalisiin ratkaisuihin, joiden avulla mahdollisten tietoturva-aukkojen määrää ja kokoa saadaan pienennettyä. Ennen pitkää tulee myös tarpeelliseksi implementoida kvanttilaskennan kestävät salausalgoritmit osaksi jo olemassa olevia järjestelmiä.

Myös uusia tapoja tunnistautua kehitetään, mutta ongelmattomia eivät ole nekään: esimerkiksi silmän verkkokalvon skannaukseen perustuvan fyysisen tunnistautumisen kehittäminen on herättänyt kysymyksiä esimerkiksi yksityisyydensuojan toteutumisesta.
 

Uusia säännöksiä

Samalla kun tekoälyavusteisten hyökkäysten uhka kasvaa, kiristyy myös lainsäädäntö.

Euroopan Unionissa vuonna 2016 käyttöön otettua kyberturvallisuussäännöstöä ollaan päivittämässä uuteen versioon. Säännöstön tarkoituksena on yhdenmukaistaa digitaalisten toimijoiden ja yhteiskunnallisesti kriittisten toimialojen kyberturvallisuusvelvoitteita.

Direktiivi koskee muun muassa energiateollisuutta, finanssialaa, terveydenhuoltoa ja julkisia palveluita, sekä tietysti digialan toimijoita laajalla spektrillä. Uudistettu NIS2-direktiivi hyväksyttiin Euroopan parlamentissa marraskuussa 2022, ja se tullaan vahvistamaan Suomen lainsäädäntöön vuoden 2024 lokakuussa.

Osaajien puute hidastaa kvanttilaskennan kehitystä

Euroopan suurimman kvanttiyrityksen, suomalaisen IQM:n perustajaosakas ja globaalien operaatioiden johtaja Juha Vartiainen on silminnähden innostunut tietokoneiden laskentatehoa kiihdyttävän kvanttiteknologian mahdollisuuksista.

Toistaiseksi IQM:n kvanttitietokoneet ovat pääasiassa opetus- ja tutkimuskäytössä, mutta niiden kaupallinen hyödyntäminen siintää jo muutaman vuoden päässä.

“Kauempana tulevaisuudessa kvanttitietokoneita voi mahdollisesti käyttää vaikka kännykällä tietoverkon ylitse, osana tiettyjä kuluttajapalveluita”, Vartiainen kertoo.

Kvanttilaskennalle on kysyntää erityisesti finanssialalla ja autoteollisuudessa. Suomi on yksi maailman johtavista kvanttitietokoneiden ekosysteemeistä, ja täällä toimii useita alan huippuyrityksiä ja tutkimuslaitoksia.

“Kokonaiskuvassa osaajien puute kuitenkin rajoittaa kehitystä. Monissa maissa ei vielä ole tarvittavaa koulutusta yliopistoissa, joten siihen pitäisi panostaa”, sanoo Vartiainen.

Lue koko artikkeli DNA:n Teknologiatrendit 2024 -raportista >>

Kestävä
digitalisaatio

Kestävä kehitys vaatii valintoja – mitä voimme tehdä ja mistä meidän on luovuttava, jotta teknologinen kehitys vastaa esimerkiksi ilmastonmuutoksen haasteisiin? Oikein valjastettuna data ja teknologia auttavat ihmiskuntaa rakentamaan paremmin toimivan maailman.

Oletko tullut ajatelleeksi, että verkossa julkaisemiesi kuvien resoluutiota pienentämällä voit samalla pienentää myös verkkosivujesi synnyttämää hiilijalanjälkeä? Alla olevassa kuvassa voit kurkistaa, miten resoluution pienentäminen vaikuttaa.

DNA:n sivuilla voit valita raportista full-HD:n lisäksi myös ympäristöystävällisemmän matalaresoluutioversion, jonka synnyttämä hiilijalanjälki on jopa 15-kertaa pienempi.

Lataa Teknologiatrendit 2024 -raportti tästä

Esimerkiksi lentoliikenteen päästöjä merkittävästi vähentävien sähkölentokoneiden arvellaan yleistyvän. Toistaiseksi useimmat sähkölentokoneet ovat kaksipaikkaisia pienkoneita, mutta akku- ja matkustajakapasiteetin parantamiseksi käynnissä on ripeä kehitys, jota Pohjoismaissa kirittää maiden välinen hyvä yhteistyö.

Yhden HD-elokuvan katsominen suoratoistopalvelusta kuluttaa yhtä paljon energiaa kuin 60 teekupillisen keittäminen.

Totta. Lancasterin yliopiston tutkimusryhmä on laskenut, että noin kahden tunnin teräväpiirtoelokuvan katselu kuluttaa energiaa noin 1,13 kilowattituntia – 60 teekupillisen verran, kuten yksi tutkimusryhmän jäsen luonnehti.

Kotisohvalla katsottu elokuva pyörittää pitkää, kuluttajalle näkymätöntä laiteketjua, jossa sähköä kuluttavat muun muassa tietoverkon eri osat, palvelimet, modeemi ja toistolaite sekä jättimäiset konesalit. Varmasti ekologisia valintoja on netin äärellä mahdotonta tehdä.

Lähde: Yle

Uuden teollisen vallankumouksen puolestaan ennustetaan nojaavan biotekniikkaan, joka voi tarjota uusia ratkaisuja terveydenhuoltoon ja lääkintään, ilmastonmuutokseen ja ruoan tuotantoon sekä erilaisten käyttömateriaalien valmistukseen. Esimerkiksi VTT ja Aalto-yliopisto ovat jo yhdessä luoneet toimivat kuulokkeet, joiden valmistusmateriaalina on käytetty yksinomaan biomateriaaleja, kuten biosynteettistä silkkiä ja hiivan tuottamaa maitohappoa.

Puhtaampaa energiaa fuusioreaktorilla

Fissioenergia eli perinteisemmin ydinvoima jättää jälkeensä radioaktiivista jätettä, kuten plutoniumia tai uraania. Ydinjäte ja sen säilöntä on herättänyt vilkasta keskustelua jo vuosikymmeniä. Siksi fuusioenergian puhtaus kiinnostaa.

“Fuusioreaktorissa ei voi tapahtua sellaista onnettomuutta, joka vaikuttaisi lähiympäristöön tai sen ihmisiin”, sanoo Tuomas Tala, VTT:n johtava tutkija ja fuusioteknologian tutkimusprofessori.

”Fuusioituvaa polttoainetta on reaktorissa vain noin kymmeniä kilogrammoja, siinä missä fissioreaktorissa polttoaineen määrät kipuavat puolestaan satoihin tonneihin.”

Fuusioenergian kehitys on ollut hidasta, mutta hiljattain tapahtui huomattava läpimurto. Tuolloin onnistuneiden kokeiden tuottamalla energiamäärällä olisi voinut kiehauttaa noin kymmenen litraa vettä – ei ehkä kuulosta suurelta, mutta saavutuksena sitä pidetään merkittävänä.

Konkreettinen onnistuminen on lisännyt kiinnostusta fuusioenergian tutkimukseen ja rahoitukseen. Tala näkee, että innostus on alkanut nousta uudella tavalla ja Eurooppa on fuusiotutkimuksen kärjessä.

“Tutkimus elää ja voi hyvin. Tulevaisuudessa alalla tullaan hyödyntämään tekoälyä fuusiodatan analyysissä ja kvanttitietokoneet tulevat auttamaan laskennassa.”

Lue koko artikkeli DNA:n Teknologiatrendit 2024 -raportista >>

Puhdasta fuusioenergiaa vuoteen 2050 mennessä

Käyttöenergian globaali tarve kasvaa jatkuvasti, ja fossiilisille polttoaineille etsitään kiivaasti erilaisia, puhtaampia ja kestävämpiä vaihtoehtoja. Jättimäinen energia-alan läpimurto koettiin hiljattain Yhdysvalloissa, jossa tutkijat saivat aikaan fuusioreaktion, joka tuotti enemmän energiaa kuin mitä sen ylläpito vaati.

Myös Euroopassa rakennetaan parhaillaan ITER-reaktoria, jonka tavoitteena on tuottaa fuusioenergiaa vuoteen 2050 mennessä.

Fuusioenergia olisi käytännössä päästötöntä ja perinteiseen fissioreaktioon perustuvan ydinvoiman sijaan myös turvallisempi vaihtoehto, joka ei voi aiheuttaa ydinkatastrofia. Sen sijaan se voisi olla uusiutuva ja lähes ehtymätön energiaresurssi - siis lottovoitto koko maailmalle.

Teknologiatrendit 2024-raportti

DNA keräsi yhteen muhkean listan ensi vuoden teknologiatrendejä. Trendit on koostettu keskusteluista eri alojen asiantuntijoiden kanssa, sekä laajasta kattauksesta kotimaisia ja kansainvälisiä tapahtumia, ilmiöitä ja vedenjakajahetkiä.

Raportin visuaalisuus on rakennettu Midjourney-tekoälyllä, ja se on koettavissa täyden HD-version lisäksi myös ympäristöä vähemmän kuormittavana versiona.
 

Lataa Teknologiatrendit 2024 -raportti tästä