MAINOS: DNA

Liikunta-moti hukassa?

Hyvä, kun löysit MOTI-vaattorin!

Sivu jatkuu alaspäin

Kaipaatko lisää motivaatiota liikuntaan?

MOTI-vaattori jakaa DNA:n vinkit hyvän olon metsästykseen – klikkaa itsesi liikunnalliselle tielle!

Lisää älyä tekemiseen

Älä turhia huhki tai varmista ainakin, että kaikki rehkiminen on kotiin päin.

Apua liikkeelle lähtöön

Annosteltiinko alkuvuoteesi liian vähän hyvinvointia?

Uutta intoa ja vaihtelua

Ikävöitkö ryhmäliikuntatunneille? Kokeile näitä!

Opettele hengittämään nenän kautta

Jos hapenottokyky on hyvä, kuntokin on.

”On yllättävän yleistä, että kuntoilija ei osaa hengittää nenän kautta edes kevyessä rasituksessa. Se kannattaa opetella rauhallisen treenin aikana ja kiinnittää hengitysreitteihin huomiota myös kovemman liikunnan aikana”, Urheilulääkäri Niklas Lindblad rohkaisee.

Lindblad patistaa tarkastelemaan omaa hengitystapaa: kulkeeko happi suun kautta läähättäen vai pystytkö hengittämään myös nenän kautta urheilusuorituksen aikana. Näin happea tulee elimistöön tarpeeksi, sillä sen tarve kasvaa liikuntasuorituksen aikana.

Intervallitreenit ja porrasjuoksu ovat oivallinen keino treenata omaa hapenottokykyä.

Erilaisten älylaitteiden tarkkailema hapenottokyky mittaa veren hapenkuljetuskykyä maksimirasituksessa. Jos hapenottokyky on hyvä, kuntokin on.

”Nykyaikaiset mittauslaitteet ovat tässä hyödyksi, sillä niiden avulla huomaa helposti, jos menee anaerobiselle syketasolle eli tekee lyhyen ajan mahdollisimman korkeatehoista suoritusta, jossa syke nousee korkealle. Se kehittää hapenottokykyä”, hän sanoo. Anaerobinen kynnys on noin 85-90 prosenttia maksimisykkeestä.

Sydändigi, happidigi, sykedigi… Tämä kello seuraa tarkasti sykettä sekä veren happitasoa – ja raportoi vaikka EKG:t aina kun haluat. Pysyykö syke aisoissa, onko lyöntirytmi epätasainen? Anna kellon pitää huolta, nykyihminen!

Sykeväli kertoo sydämen kunnosta. Lue lisää...

Lindblad pitää älykellojen mittaamaa sykevälivaihtelua kuntoilijan kannalta oivallisena apuvälineenä. Sykevälivaihtelu nimittäin kertoo sydämen hyvinvoinnista. Mitä suurempaa vaihtelu on, sitä paremmin ihminen palautuu ja sitä parempi kunto hänellä on.

Sykevälivaihtelu, josta käytetään lyhennettä HRV, kertoo sydämen peräkkäisten lyöntien välisen ajan vaihtelusta ja sykkeen muutoksista – siis siitä, kuinka paljon sydämen lyöntien väliin jäävä aika vaihtelee.

Stressitasoa seuraava älykello tai aktiivisuusranneke huomauttaa, milloin käyt ylikierroksilla. Pidemmällä aikavälillä stressin mittaaminen voi kertoa esimerkiksi, että olet jatkuvasti kuormittunut, mikä muistuttaa järjestämään aikaa myös rentoutumiselle.

Kello voi kertoa myös, paljonko aikaa kehosi tarvitsee palautuakseen treenistä ja millaisessa treenivedossa kroppasi on. Älykkäimmät mallit ottavat huomioon, jos elimistösi on kuormittunut stressaavan työpäivän tai lyhyiden yöunien jälkeen.

Älykelloja on moneksi – valitse oma tarpeidesi mukaan.

Haaveissa puolimaraton?
Golf-ruutujen kaveriksi
Painonnostajan ykkönen
Kiipeilijän ranteeseen
Talviurheilijalle
Uima-altaalle
Palautumisen vahtimiseen
Tavoitteelliselle treenaajalle
Arjen kirittäjäksi

Ihanteellinen kello juoksijan tarkkaa kirjanpitoa varten!

Tämä kello on tehty viheriölle – se mittaa lyönnin pituuden ja tuntee valmiiksi yli 40 000 kenttää. Näytä golf-kavereille, että tänne tultiin kartuttamaan muutakin kuin hole-in-oneja!

Ei tarvitse olla salilla vika: anna kellon laskea valmiiksi sarjat ja toistot sekä raportoida palautumisesta.

Kiipeilet sitten sisätiloissa tai luonnonkalliolla, tämä kello ottaa vastaan hiekat, iskut ja roiskeet. Kotona tarkistetaan vielä kiipeilyseinän jyrkkyys, sellainen huimaa jälkikäteen.

Nyt ei katsota onko jaloissasi lumikengät, sukset vai lauta – talvilajeissa oleellista on pakkaslukemia kestävä akku ja harrastajan erikoinen viehtymys miinusasteisiin.

Sen minkä tyylissä menettää pukeutumalla uimalakkiin ja nenäklipsiin, voittaa uskottavuudessa satsatessaan uimarin Firstbeat-teknologiaan! Kello vahtii altaassa hyvinvointiasi ja soveltuu jopa avovesiuintiin.

Stressitasoa seuraava älykello auttaa näkemään, jos olet jatkuvasti kuormittunut.

Anna kellon suhtautua hyvinvointiisi kuin ylihuolehtiva äiti: saat tietoa muun muassa unesta, stressitasosta sekä kehon energiatasosta. Tiedät, milloin on oikea hetki treenata tai levätä.

Kellon vahvuuksiin kuuluu muun muassa yli 70 urheilutilaa ja offline-kartat, joista luet ympäristön maastotiedot, reitit ja korkeuskäyrät. Jopa 15 lajiin tarkoitetut lämpökartat näyttävät muiden tavoitteellisten heimoon kuuluvien suosituimmat reitit.

Muistitko tänään liikkua, rentoutua ja kehittää itseäsi? Tämä arjen pikku boosteri on oma virtuaalivalmentajasi, jonka kanssa vietät sinulle sopivassa lovessa ohjatun hengitysharjoituksen tai treenihetken! Saat havainnolliset, animoidut ohjeet yli 40:lle eri liikkeelle ja 12 kunto-ohjelmalle. Ranneke seuraa harjoittelusi tehokkuutta, antaa suosituksia ja ilmoittaa kohonneista tai epätavallisista tuloksista.

Älä treenaa himona, treenaa älykkäästi!

Jos peruskunto on kohtuullinen, monipuolista treenaamista voi tehdä kolmesta neljään kertaan viikossa. Aktiiviurheilijalle olisi hyvä voida pitää kaksi lepopäivää viikossa, mikä ei kuitenkaan tarkoita, että silloin pitäisi vältellä liikuntaa kokonaan. Palauttava ja huoltava kevyt treeni kuten kävely tai lihashuolto ovat oivallisia vaihtoehtoja.

Liikuntapsykologi Päivi Granholm muistuttaa omien tarpeiden kuuntelusta herkällä korvalla.

”Joskus on järkevämpää tehdä pikku kävely ja venytellä tai joogata kotona, kun lähteä tekemään väsyneenä isolla volyymilla valtavaa suoritusta – se ei ole kenellekään hyväksi. Elimistölle voi tulla stressireaktio liikunnasta siinä missä työstäkin”, Granholm tietää.

Varo övereitä

Varmin merkki ylirasituksesta ja liiallisesta treenaamisesta on se, että kehitys pysähtyy.

”Treenit, joita olet aiemmin tehnyt, eivät enää kuljekaan. Yöunen laatu heikkenee, etkä herää enää virkeänä”, urheilulääkäri Niklas Lindblad listaa överiksi lipsahtaneen treenaamisen merkkejä.

Naisilla ylirasitukseen voi liittyä kuukautisten poisjäänti.

Hänen mielestään jokaisen olisi hyvä tietää oma leposykkeensä. Siinä tapahtuneet muutokset paljastavat paljon omasta hyvinvoinnista.

”Jos leposyke nousee esimerkiksi kymmenellä, täytyy osata höllätä tahtia. Silloin levolle ja palautumiselle on annettavaa enemmän aikaa.”
 

Ylikunnossa? Tuloksia ei tule, jos unohtaa palautua ja syödä kunnolla...

Levon, ravinnon ja liikunnan oikeanlainen annostelu on kehityksen kannalta tärkeintä.

”Kehittyminen on sopivasti ajoitettujen harjoitusärsykkeiden, levon ja laadukkaan ravinnon yhdistelmä huomioiden kuitenkin se, että kaikki ei sovi kaikille vaan harjoitusvasteen kehittyminen on yksilöllistä.”

Jos selkeät merkit jättää noteeraamatta, edessä voi pahimmillaan olla usean kuukauden mittainen tauko harjoittelusta.

”Ylikuntoon ei ole olemassa lääkehoitoa. Siihen ei auta muu kuin aika ja lepo, joten siihen viittaavia merkkejä kannattaa tarkkailla herkästi.”

Myös urheilupsykologi Päivi Granholm kannustaa aktiiviurheilijoita tarkkailemaan mielen viestejä.

”Väsymys, ilottomuus ja haluttomuus viittaavat liialliseen harjoitteluun. Ollaan luisumassa huonolle tielle, jos liikunta alkaa tuntua velvollisuudelta eikä asialta, joka tuottaa mielihyvää”, hän listaa.

Kuntoilijan on tärkeää olla myös joustava: ymmärtää se, että joskus treenaamiselle tulee esteitä eikä siitä pidä lannistua. Toisinaan aikataulut menevät plörinäksi itsestä riippumattomista syistä. Välillä oma mieli ilmoittaa, että nyt tekee mieli syödä pullaa sohvalla.

Mitään hätää ei ole niin kauan, kun mennään kaksi askelta eteen ja yksi taakse”, Granholm tsemppaa.

Kunto kohisee, kun koisit

Monet liikuntasuoritusta parantavat hormoni- ja entsyymitoiminnot tapahtuvat öiseen aikaan ihmisen nukkuessa. Siksi palautumisen merkitys kuntoilijan hyvinvoinnille ja kehitykselle on suuri.

”Vanhan sananlaskun mukaan lihakset tehdään keittiössä, kunto levossa. Erityisesti miehillä tähän on helppo samaistua, koska biologinen testosteronipiikki ajoittuu aamuyöhön ja samalla tapahtuu kehitystä. Toki sama pätee naisiinkin: kehitys tapahtuu levossa ja unessa”, urheilulääkäri Niklas Lindblad sanoo.

Oma digitaalinen nukkumatti laittaa uniasiat tärkeysjärjestyksessä korkealle. Kello tallentaa ja pisteyttää REM-syklin, syvän unen ja unen kokonaiskeston. Kello suhtautuu kunnianhimoisesti uneen ja on tietoa ja vinkkejä pullollaan – saatat vaikka oppia nukkumisesta lisää ja parantaa untasi.

Ihanteellinen määrä unta on 7–8 tuntia. Lue lisää...

Yhtä olennaista on unen laatu. Syvää unta olisi hyvä olla 15–20 % nukutuista tunneista. Unta tarkkailevat älylaitteet antavat hyvin viitteitä siitä, onko omissa nukkumispuuhissa petrattavaa.

”Kuka tahansa pärjää jonkin aikaa vähäisilläkin unilla, mutta se vaikuttaa suorituskykyyn töissä ja treenatessa. Univajeessa keskittyminen häiriintyy ja tilalle tulee sumuisuus: tarkkuus kärsii vaikka pakolliset suoritukset kykenisi hoitamaan”, Lindblad summaa.

Levon merkitys on merkittävä myös henkiselle jaksamiselle ja motivaatiolle. Urheilupsykologi Päivi Granholmin mielestä on tärkeää sovittaa tavoitteet omaan elämäntilanteeseen.

”En vaatisi itseltäni liikoja esimerkiksi keskellä hektistä pikkulapsiarkea. Kaikenlainen liikunta on plussaa. Omat voimavarat pitää huomioida, kun yrittää ottaa haltuun liikunnallista elämäntapaa”, hän sanoo.

Vaihtelemalla paranee

Et kai ole vetänyt samalla salisarjalla viimeiset 75 vuotta? Vaihtelu on päivän sana.

Miten helppoa onkaan juosta aina sama lenkki – tuttua reittiä, totutulla vauhdilla. Tai tehdä iänikuista saliohjelmaa. Kunnon kohottamisen kannalta treenitapojen kanssa ei kuitenkaan kannata kangistua.
 

Enemmän ei ole aina enemmän. Lue lisää...

Jos liikunta on tavoitteellista, treenitapojen vaihtelu auttaa kroppaa kehittymään. Monipuoliset treenaustavat ärsyttävät hermostoa ja parantavat tasapainoa ja lihasten hallintaa. Liian yksipuolinen liikunta voi myös altistaa erilaisille rasitusvammoille ja kulumille.

Toisaalta liikuntaan tottumattoman ei kannata stressata lajivaihteluista vaan keskittyä hikoilemaan tavalla, joka tuntuu kaikkein mielekkäimmältä.

Jos haluat kirmata saman juoksulenkin päivästä toiseen, voit mainiosti kokeilla intervalliharjoittelua. Se kasvattaa hengityselimistön hapenottokykyä ja samalla kestävyyttä ja kuntoa, tarkemmin aerobista nopeuskestävyyttä. Eli suomeksi: jaksat juosta nopeammin pidemmän aikaa.

Urheilulääkäri Niklas Lindblad vinkkaa: ”Yksinkertaisimmillaan intervalliharjoittelu voi olla sitä, että juoksulenkillä spurttaa joka toisen valotolpan välin ja joka toisen hölkkää tai kävelee kevyemmin.”

Yhdistä lempiasia liikkeeseen

Mikä on liikkeelle paneva supervoimasi?

Musiikki ja äänikirjat
Ystävä
Luonto
Tavoitteellisuus ja mittaaminen
Kotitreeni
Videopelit

Hiihdellen aariaa, kotireivit verhot alhaalla vaiko vatsalihaksia Sinuhe korvissa? Mikä ikinä toimii sulla!

Jos haluat treenistä tehot irti, nopeatempoinen ja rytmikäs musiikki saa liikettä niveliin.

Langattomat kuulokkeet eivät sotkeudu sauvoihin, käsipainoihin tai mailaan.

Sujauta kuulokkeet korviisi ja unohda sinne – mukavat kuulokkeet mukautuvat korviesi muotoihin ja taustamelun vaimennus tekee tilaa Gasellien uusimmalle. Se on sitten jokaisen oma asia, jos laulattaa ääneen salilla.

Virtaviivaisin habitus saavutetaan soittamalla treenimusat puhelimen sijasta älykellosta. Älykello yhdistetään Bluetoothin avulla langattomiin kuulokkeisiin.

Tämä kello kyseenalaistaa puhelimen tarpeellisuuden. Lataa ranteeseesi treenimusat, personal trainerin sekä soitto- ja viestittelymahdollisuuden. Ota sporttinen asento ja päättäväinen ilme – treenin ja viihtymisen ohjauskeskus on nyt kirjaimellisesti käden ulottuvilla.

Frendeistä on todistetusti hyötyä! Toisen seura voi vähentää stressiä ja kohentaa mieltä. Kaveri pitää myös tehokkaasti liikuntaharrastusta yllä ja on ratkaisevin liikuntamotivaation lisääjä: kaverin kanssa tehtyjä liikuntatreffejä et halua perua*. Päädyt liikkeelle silloinkin, kun yksin olisit jäänyt kotiin.

Laittakaa yhdessä monot jalkaan tai asettukaa yhteyksien päähän kukin tahoillenne liikkumaan. Kyllä jokaisella on hyvä olla yksi verenpainetta alentava ihminen elämässä!

Parhaat kuulokkeet vauhdissa tapahtuvaan luurilörpöttelyyn:

Nämä kuulokkeet ovat kuin luotu pitkiin luottamuksellisiin keskusteluihin uudesta aktiivisesta elämäntyylistäsi. Keskustelu pysyy selkeänä ja kuuluvana tuulen tuiverruksessa ja muussa hälyssä – eivätkä kuulokkeet tipu korvistasi! Lähde halkomaan lenkkipolkua ja anna ystävän liikunnallisten ajatusten virrata tajuntaasi.

Voitte myös kisata tai ottaa yhteisen liikuntahaasteen!

Garmin Connect™ on oikea sovellus heille, jotka haluavat liikkua yhdessä tositarkoituksella. Haasta kaveri liikkeeseen ja jaa omat aktiivisuuspisteesi – sitten hankitaan hinnalla millä hyvänsä kaveria korkeammat lukemat mittariin. Sovellus liittää sinut samalla miljoonien käyttäjien reippailevaan yhteisöön. Valitse sovelluksen pariksi Garmin-älykello ja kaveriksi yksi oman elämänsä Hulk!

Luonnossa liikkuminen ja oleskelu kohentaa vastustuskykyä ja laskee stressiä. Siis vähintään 3in1!

Luonto on otollinen treenisali hittilajeille, kuten suunnistus, frisbeegolf, kiipeily ja pyöräily.

Tämän kellon äly tekee vaikutuksen, kun lajisi vie sinut syvälle metsään. Peruspartiolainen jää sille navigointitaidoissa kakkoseksi: ulkourheiluun optimoidulla kellolla otat uuden ympäristön haltuun hyödyntämällä muun muassa lajikohtaisia lämpökarttoja – myös verkon kantamattomissa!

Maastoon parhaiten soveltuvat kuulokkeet eivät täysin vaimenna ympäristön ääniä, ja olet kuulolla, mikäli tiellesi sattuu hirvi tai muu kanssalenkkeilijä. Säädä äänenvoimakkuutta ja toista tai keskeytä kappaleita kuulokkeiden kosketustoimintojen avulla, ja unohda puhelimen räplääminen luonnossa.

Onkohan naapuri ehtinyt jo ottaa päivän maksimisykkeet? Helposti kertyy 10 000 askelta kun vaan pinkaisee liikkeelle. Vanha kunnon vertailu on vahva liikkeelle paneva voima.

Tämä porukka kyllä tunnistaa itsensä: te siellä, jotka saatte kicksit itsenne voittamisesta, palkinnoista taikka teknisestä tekemisestä.

Suunnon kello auttaa sinua ymmärtämään omaa hyvinvointiasi ja kiinnittää huomiosi eri intensiteetin treeneihin. Yhtäkkiä jokin ranteessasi tarkkailee ja kyselee fiiliksiäsi. Toiset nimeävät näitä kapistuksia, ja joskus kuulee ihmisten myös juttelevan niille.

On monesti hyödyllisempää liikuttaa kehoa vähän pitkin päivää kuin pitkän aloillaan olon jälkeen tuskailla tunti jumpaten. Pilko treeni pieniin osiin pitkin päivää.

Oma digi-PT! Jos suinkin annat aktiivisuusrannekkeen käskyttää, niin tältä PT:ltä eivät loput ideat kesken: tutustu 44 eri kuntoliikkeeseen 12 animoidussa pikaharjoituksessa!

Oikeinko ronkeli? Nyt saa hien pintaan liikuntanirsoinkin.

Pelaa itsellesi hyvä kunto! Tässä seikkailupelissä taistellaan Nintendon maailmassa vihollisia vastaan (sekä mahdollisesti pelivuorosta perheenjäsenten kanssa). Yksin tai yhdessä – ja vastus säädetään treenaajan mukaan.

Vähän on paljon – nyt ylös ja liikkeelle!

Onko huolenasi liian vähäinen liikkuminen? Entä jos olisitkin tyytyväinen jo kävelylenkkiin? Pienikin liike kannattaa!

Liikkeelle lähdöllä on positiivinen vaikutus uneen ja virkeystilaan – siis jo yhdellä kerralla on merkitystä! Lepoverenpaine laskee ja rasva-aineiden hyödyntäminen energiaksi tehostuu. Ripeä askel saa hengityksen tihenemään, sydämen sykkeen kiihtymään ja lihasten verivirtauksen lisääntymään.*

Tuliko istahdettua hyvinvoinnin päälle? Lue lisää...

Suomalainen mies istuu arjestaan keskimäärin 7 tuntia 41 minuuttia ja nainen 7 tuntia 11 minuuttia.*

Toistuva ja pitkäkestoinen istuminen ja paikallaolo tietävät tuki- ja liikuntaelimistölle huolia. Riski sairastua muun muassa tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin ja masennukseen kasvaa.

Korjausliike on helppo ja kehosi kiittää pienestäkin liikuskelusta paikallaan olon välillä.**

Anna teknologian puuttua asiaan.

Jos joku saa huomautella liikkumattomuudestasi, onko se mieluiten a) kumppani, b) äiti vai c) aktiivisuusranneke? Tässä kaikkien paikalleen jämähtäneiden tosiystävä, joka patistaa liikkeelle – muiden hyväntahtoisten ominaisuuksien ohella!

Pyöriikö päässäsi syyllistäviä ajatuksia autoasi kohtaan? Kokeile autossa istumisen sijaan seisomista ja vaihda paikkaa ryhdikkäästi!

Kuinka sähäkkänä voi ihminen näyttäytyä! Sähköpotkulauta vie sinut määränpäähäsi 20 km/h huippunopeudella – ja yhdellä latauksella jopa 22 km. Tätä 13,5 kilon painoista lautaa kanniskelet hississä ja portaissa kätevästi kuin salkkua. Kypärä päähän ja kaupunkiliikenteen sekaan!

Mikä siinä meni? Tämän menopelin kanssa tunnet autossa istuskelevien kateelliset katseet kypärässäsi. Sähköpotkulauta suoriutuu hengästymättä jopa 20 % nousukulmista ja epätasaisista kivetyksistä. Säädä ja seuraa virrankulutusta, nopeutta ja muita tietoja puhelinsovelluksella.

Ryhdy arkiaktiiviseksi! Lue lisää...

Pieniä aktiivisia tuokioita kannattaa ripotella pitkin päivää

Pyllyn nostaminen penkistä useamman kerran päivän mittaan on terveyden kannalta parempi kuin kahdeksan tunnin paikoillaan kyyhöttäminen ja sen päätteeksi tehtävä hikijumppa.

Rajukaan rykäisy ei kuittaa täysin tuntikausien istumisen ja paikallaolon haittoja: tuki- ja liikuntaelimistön ongelmien, diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien sekä masennuksen kohonnutta riskiä.

Arkiaktiivisuuteen motivoi myös urheilulääkäri Niklas Lindblad, joka iloitsee etätyöaikana virinneestä seisomatyöpöytä-villityksestä. Lisäksi hän rohkaisee ihmisiä kokeilemaan tasapainolautoja.

”Jos joka ilta katsoo uutiset tasapainolaudan päällä, tulee tehneeksi puolivahingossa monipuolisen ja laadukkaan treenin erityisesti keskivartalolle.”

”Nuppikin toimii paremmin, jos liikut jo päivän aikana etkä vasta illalla. Liikunnan vaikutus psyykeen on kiistaton. Jo pienenkin liikunnan aiheuttamat mielihyvähormonit hyrräävät ihan eri tavalla liikkuessasi kuin tietokoneen äärellä nököttäessäsi.”

Yhdistä lempiasia liikkeeseen

Ihmiset kuvittelevat liikkuvansa enemmän kuin todellisuudessa tekevät. Todista toisin ja yllätä itsesi antamalla lempiasiasi liikuttaa itseäsi.

Mikä on liikkeelle paneva supervoimasi?

Musiikki ja äänikirjat
Ystävä
Luonto
Tavoitteellisuus ja mittaaminen
Kotitreeni
Videopelit

Hiihdellen aariaa, kotireivit verhot alhaalla vaiko vatsalihaksia Sinuhe korvissa? Mikä ikinä toimii sulla!

Jos haluat treenistä tehot irti, nopeatempoinen ja rytmikäs musiikki saa liikettä niveliin.

Langattomat kuulokkeet eivät sotkeudu sauvoihin, käsipainoihin tai mailaan.

Sujauta kuulokkeet korviisi ja unohda sinne – mukavat kuulokkeet mukautuvat korviesi muotoihin ja taustamelun vaimennus tekee tilaa Gasellien uusimmalle. Se on sitten jokaisen oma asia, jos laulattaa ääneen salilla.

Virtaviivaisin habitus saavutetaan soittamalla treenimusat puhelimen sijasta älykellosta. Älykello yhdistetään Bluetoothin avulla langattomiin kuulokkeisiin.

Tämä kello kyseenalaistaa puhelimen tarpeellisuuden. Lataa ranteeseesi treenimusat, personal trainerin sekä soitto- ja viestittelymahdollisuuden. Ota sporttinen asento ja päättäväinen ilme – treenin ja viihtymisen ohjauskeskus on nyt kirjaimellisesti käden ulottuvilla.

Frendeistä on todistetusti hyötyä! Toisen seura voi vähentää stressiä ja kohentaa mieltä. Kaveri pitää myös tehokkaasti liikuntaharrastusta yllä ja on ratkaisevin liikuntamotivaation lisääjä: kaverin kanssa tehtyjä liikuntatreffejä et halua perua*. Päädyt liikkeelle silloinkin, kun yksin olisit jäänyt kotiin.

Laittakaa yhdessä monot jalkaan tai asettukaa yhteyksien päähän kukin tahoillenne liikkumaan. Kyllä jokaisella on hyvä olla yksi verenpainetta alentava ihminen elämässä!

Parhaat kuulokkeet vauhdissa tapahtuvaan luurilörpöttelyyn:

Nämä kuulokkeet ovat kuin luotu pitkiin luottamuksellisiin keskusteluihin uudesta aktiivisesta elämäntyylistäsi. Keskustelu pysyy selkeänä ja kuuluvana tuulen tuiverruksessa ja muussa hälyssä – eivätkä kuulokkeet tipu korvistasi! Lähde halkomaan lenkkipolkua ja anna ystävän liikunnallisten ajatusten virrata tajuntaasi.

Voitte myös kisata tai ottaa yhteisen liikuntahaasteen!

Garmin Connect™ on oikea sovellus heille, jotka haluavat liikkua yhdessä tositarkoituksella. Haasta kaveri liikkeeseen ja jaa omat aktiivisuuspisteesi – sitten hankitaan hinnalla millä hyvänsä kaveria korkeammat lukemat mittariin. Sovellus liittää sinut samalla miljoonien käyttäjien reippailevaan yhteisöön. Valitse sovelluksen pariksi Garmin-älykello ja kaveriksi yksi oman elämänsä Hulk!

Luonnossa liikkuminen ja oleskelu kohentaa vastustuskykyä ja laskee stressiä. Siis vähintään 3in1!

Luonto on otollinen treenisali hittilajeille, kuten suunnistus, frisbeegolf, kiipeily ja pyöräily.

Tämän kellon äly tekee vaikutuksen, kun lajisi vie sinut syvälle metsään. Peruspartiolainen jää sille navigointitaidoissa kakkoseksi: ulkourheiluun optimoidulla kellolla otat uuden ympäristön haltuun hyödyntämällä muun muassa lajikohtaisia lämpökarttoja – myös verkon kantamattomissa!

Maastoon parhaiten soveltuvat kuulokkeet eivät täysin vaimenna ympäristön ääniä, ja olet kuulolla, mikäli tiellesi sattuu hirvi tai muu kanssalenkkeilijä. Säädä äänenvoimakkuutta ja toista tai keskeytä kappaleita kuulokkeiden kosketustoimintojen avulla, ja unohda puhelimen räplääminen luonnossa.

Onkohan naapuri ehtinyt jo ottaa päivän maksimisykkeet? Helposti kertyy 10 000 askelta kun vaan pinkaisee liikkeelle. Vanha kunnon vertailu on vahva liikkeelle paneva voima.

Tämä porukka kyllä tunnistaa itsensä: te siellä, jotka saatte kicksit itsenne voittamisesta, palkinnoista taikka teknisestä tekemisestä.

Suunnon kello auttaa sinua ymmärtämään omaa hyvinvointiasi ja kiinnittää huomiosi eri intensiteetin treeneihin. Yhtäkkiä jokin ranteessasi tarkkailee ja kyselee fiiliksiäsi. Toiset nimeävät näitä kapistuksia, ja joskus kuulee ihmisten myös juttelevan niille.

On monesti hyödyllisempää liikuttaa kehoa vähän pitkin päivää kuin pitkän aloillaan olon jälkeen tuskailla tunti jumpaten. Pilko treeni pieniin osiin pitkin päivää.

Oma digi-PT! Jos suinkin annat aktiivisuusrannekkeen käskyttää, niin tältä PT:ltä eivät loput ideat kesken: tutustu 44 eri kuntoliikkeeseen 12 animoidussa pikaharjoituksessa!

Oikeinko ronkeli? Nyt saa hien pintaan liikuntanirsoinkin.

Pelaa itsellesi hyvä kunto! Tässä seikkailupelissä taistellaan Nintendon maailmassa vihollisia vastaan (sekä mahdollisesti pelivuorosta perheenjäsenten kanssa). Yksin tai yhdessä – ja vastus säädetään treenaajan mukaan.

Itsensä mittaaminen eli biohakkerointi

Ihminen viettää yhä enemmän aikaa puhelin kourassa ja netissä.* Älylaitteen kimpussa vietetty aika kannattaa käyttää hyvään!

Itsensä mittaaminen voi avata omasta hyvinvoinnista uusia puolia. Käden ulottuvilla on paljon tietoa terveydestä ja oman hyvinvoinnin analysointi ohjaa tekemään terveyttä edistäviä valintoja.

Älylaitteet keräävät dataa matkasta, vauhdista, askeleista, kerroksista, sykkeestä, energiatasosta, kaloreista, hengitystiheydestä, aktiivisuudesta, passiivisuudesta ja unen laadusta. Mittaaminen motivoi! Näet mitkä pienet muutokset arjessa ja aikataulutuksessa palvelevat hyvinvointia ja saat kuin huomaamatta itsestäsi enemmän irti.

Valitse älykello tarpeidesi mukaan. Kaikille löytyy jotakin!

Haaveissa puolimaraton?
Golf-ruutujen kaveriksi
Painonnostajan ykkönen
Kiipeilijän ranteeseen
Talviurheilijalle
Uima-altaalle
Palautumisen vahtimiseen
Tavoitteelliselle treenaajalle
Arjen kirittäjäksi

Ihanteellinen kello juoksijan tarkkaa kirjanpitoa varten!

Tämä kello on tehty viheriölle – se mittaa lyönnin pituuden ja tuntee valmiiksi yli 40 000 kenttää. Näytä golf-kavereille, että tänne tultiin kartuttamaan muutakin kuin hole-in-oneja!

Ei tarvitse olla salilla vika: anna kellon laskea valmiiksi sarjat ja toistot sekä raportoida palautumisesta.

Kiipeilet sitten sisätiloissa tai luonnonkalliolla, tämä kello ottaa vastaan hiekat, iskut ja roiskeet. Kotona tarkistetaan vielä kiipeilyseinän jyrkkyys, sellainen huimaa jälkikäteen.

Nyt ei katsota onko jaloissasi lumikengät, sukset vai lauta – talvilajeissa oleellista on pakkaslukemia kestävä akku ja harrastajan erikoinen viehtymys miinusasteisiin.

Sen minkä tyylissä menettää pukeutumalla uimalakkiin ja nenäklipsiin, voittaa uskottavuudessa satsatessaan uimarin Firstbeat-teknologiaan! Kello vahtii altaassa hyvinvointiasi ja soveltuu jopa avovesiuintiin.

Stressitasoa seuraava älykello auttaa näkemään, jos olet jatkuvasti kuormittunut.

Anna kellon suhtautua hyvinvointiisi kuin ylihuolehtiva äiti: saat tietoa muun muassa unesta, stressitasosta sekä kehon energiatasosta. Tiedät, milloin on oikea hetki treenata tai levätä.

Kellon vahvuuksiin kuuluu muun muassa yli 70 urheilutilaa ja offline-kartat, joista luet ympäristön maastotiedot, reitit ja korkeuskäyrät. Jopa 15 lajiin tarkoitetut lämpökartat näyttävät muiden tavoitteellisten heimoon kuuluvien suosituimmat reitit.

Muistitko tänään liikkua, rentoutua ja kehittää itseäsi? Tämä arjen pikku boosteri on oma virtuaalivalmentajasi, jonka kanssa vietät sinulle sopivassa lovessa ohjatun hengitysharjoituksen tai treenihetken! Saat havainnolliset, animoidut ohjeet yli 40:lle eri liikkeelle ja 12 kunto-ohjelmalle. Ranneke seuraa harjoittelusi tehokkuutta, antaa suosituksia ja ilmoittaa kohonneista tai epätavallisista tuloksista.

Muista maltti

Jos olet henkilöhistorialtasi sohvaperuna, sinun ei kannata ryhtyä huhkimaan heti kylmiltään viidesti viikossa.

Kehityksen pikavoitot kiinnostaisivat ketä tahansa, mutta todellisuudessa tulosten parantaminen ja kunnon kohentaminen vaativat suunnitelmallisuutta ja malttia. Rauhallinen ja armollinen aloitus ohjaavat lähemmäs kohti tavoitteita.

Liian vauhdikas aloitus saa usein motivaation karille...

”Kroppa adaptoituu pikkuhiljaa, siihen ei ole oikoreittiä. Jos aloittaa nollasta, kaksi liikuntakertaa viikossa on hyvä startti. Sen lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota arkiliikuntaan ja aktiivisuuteen, joka monelta meinaa helposti unohtua. Etua on jo siitä, että vaihtaa hissillä kulkemisen portaisiin”, urheilulääkäri Niklas Lindblad sparraa.

”Juoksuun ja hiihtoon usein liittyvät rasitusvammat, kuten polven, säären ja jalkaterän kiputilat, korostuvat näissä tapauksissa. Useimmiten äkillisesti alkanut liikuntaharrastus tyssää kuitenkin korvien väliseen rasitusvammaan”, Lindblad sanoo.

Jos peruskunto on kohtuullinen, monipuolista treenaamista voi tehdä kolmesta neljään kertaan viikossa. Aktiiviurheilijalle olisi hyvä voida pitää kaksi lepopäivää viikossa, mikä ei kuitenkaan tarkoita, että silloin pitäisi vältellä liikuntaa kokonaan. Palauttava ja huoltava kevyt treeni kuten kävely tai lihashuolto ovat oivallisia vaihtoehtoja.

Urheilupsykologi Päivi Granholm muistuttaa omien tarpeiden kuuntelusta herkällä korvalla.

”Joskus on järkevämpää tehdä pikku kävely ja venytellä tai joogata kotona, kun lähteä tekemään väsyneenä isolla volyymilla valtavaa suoritusta – se ei ole kenellekään hyväksi”, Granholm tietää.

Tahmaako, eikö happi kulje?

Jos hapenottokyky on hyvä, kuntokin on.

Tuntuuko, että happi meinaa loppua kesken lenkin? Ei hätää, omaa hapenottokykyä voi treenata vallan yksinkertaisesti. Paitsi intervallitreenit myös porrasjuoksu on tähän oivallinen keino.

”On yllättävän yleistä, että kuntoilija ei osaa hengittää nenän kautta edes kevyessä rasituksessa. Se kannattaa opetella rauhallisen treenin aikana ja kiinnittää hengitysreitteihin huomiota myös kovemman liikunnan aikana”, urheilulääkäri Niklas Lindblad rohkaisee.

Lindblad patistaa tarkastelemaan omaa hengitystapaa: kulkeeko happi suun kautta läähättäen vai pystytkö hengittämään myös nenän kautta urheilusuorituksen aikana. Näin happea tulee elimistöön tarpeeksi, sillä sen tarve kasvaa liikuntasuorituksen aikana.

Erilaisten älylaitteiden tarkkailema hapenottokyky mittaa veren hapenkuljetuskykyä maksimirasituksessa. Jos hapenottokyky on hyvä, kuntokin on.

”Nykyaikaiset mittauslaitteet ovat tässä hyödyksi, sillä niiden avulla huomaa helposti, jos menee anaerobiselle syketasolle eli tekee lyhyen ajan mahdollisimman korkeatehoista suoritusta, jossa syke nousee korkealle. Se kehittää hapenottokykyä”, hän sanoo. Anaerobinen kynnys on noin 85-90 prosenttia maksimisykkeestä.

Sydändigi, happidigi, sykedigi… Tämä kello seuraa tarkasti sykettä sekä veren happitasoa – ja raportoi vaikka EKG:t aina kun haluat. Pysyykö syke aisoissa, onko lyöntirytmi epätasainen? Anna kellon pitää huolta, nykyihminen!

Sykeväli kertoo sydämen kunnosta. Lue lisää...

Lindblad pitää älykellojen mittaamaa sykevälivaihtelua kuntoilijan kannalta oivallisena apuvälineenä. Sykevälivaihtelu nimittäin kertoo sydämen hyvinvoinnista. Mitä suurempaa vaihtelu on, sitä paremmin ihminen palautuu ja sitä parempi kunto hänellä on.

Sykevälivaihtelu, josta käytetään lyhennettä HRV, kertoo sydämen peräkkäisten lyöntien välisen ajan vaihtelusta ja sykkeen muutoksista – siis siitä, kuinka paljon sydämen lyöntien väliin jäävä aika vaihtelee.

Stressitasoa seuraava älykello tai aktiivisuusranneke huomauttaa, milloin käyt ylikierroksilla. Pidemmällä aikavälillä stressin mittaaminen voi kertoa esimerkiksi, että olet jatkuvasti kuormittunut, mikä muistuttaa järjestämään aikaa myös rentoutumiselle.

Kello voi kertoa myös, paljonko aikaa kehosi tarvitsee palautuakseen treenistä ja millaisessa treenivedossa kroppasi on. Älykkäimmät mallit ottavat huomioon, jos elimistösi on kuormittunut stressaavan työpäivän tai lyhyiden yöunien jälkeen.

Kunto kohisee, kun koisit

Monet liikuntasuoritusta parantavat hormoni- ja entsyymitoiminnot tapahtuvat öiseen aikaan ihmisen nukkuessa. Siksi palautumisen merkitys kuntoilijan hyvinvoinnille ja kehitykselle on suuri.

”Vanhan sananlaskun mukaan lihakset tehdään keittiössä, kunto levossa. Erityisesti miehillä tähän on helppo samaistua, koska biologinen testosteronipiikki ajoittuu aamuyöhön ja samalla tapahtuu kehitystä. Toki sama pätee naisiinkin: kehitys tapahtuu levossa ja unessa”, urheilulääkäri Niklas Lindblad sanoo.

Oma digitaalinen nukkumatti laittaa uniasiat tärkeysjärjestyksessä korkealle. Kello tallentaa ja pisteyttää REM-syklin, syvän unen ja unen kokonaiskeston. Kello suhtautuu kunnianhimoisesti uneen ja on tietoa ja vinkkejä pullollaan – saatat vaikka oppia nukkumisesta lisää ja parantaa untasi.

Ihanteellinen määrä unta on 7–8 tuntia. Lue lisää...

Yhtä olennaista on unen laatu. Syvää unta olisi hyvä olla 15–20 % nukutuista tunneista. Unta tarkkailevat älylaitteet antavat hyvin viitteitä siitä, onko omissa nukkumispuuhissa petrattavaa.

”Kuka tahansa pärjää jonkin aikaa vähäisilläkin unilla, mutta se vaikuttaa suorituskykyyn töissä ja treenatessa. Univajeessa keskittyminen häiriintyy ja tilalle tulee sumuisuus: tarkkuus kärsii vaikka pakolliset suoritukset kykenisi hoitamaan”, Lindblad summaa.

Levon merkitys on merkittävä myös henkiselle jaksamiselle ja motivaatiolle. Urheilupsykologi Päivi Granholmin mielestä on tärkeää sovittaa tavoitteet omaan elämäntilanteeseen.

”En vaatisi itseltäni liikoja esimerkiksi keskellä hektistä pikkulapsiarkea. Kaikenlainen liikunta on plussaa. Omat voimavarat pitää huomioida, kun yrittää ottaa haltuun liikunnallista elämäntapaa”, hän sanoo.

Vaihtelemalla paranee

Et kai ole vetänyt samalla salisarjalla viimeiset 75 vuotta? Vaihtelu on päivän sana.

Miten helppoa onkaan juosta aina sama lenkki – tuttua reittiä, totutulla vauhdilla. Tai tehdä iänikuista saliohjelmaa. Kunnon kohottamisen kannalta treenitapojen kanssa ei kuitenkaan kannata kangistua.
 

Enemmän ei ole aina enemmän. Lue lisää...

Jos liikunta on tavoitteellista, treenitapojen vaihtelu auttaa kroppaa kehittymään. Monipuoliset treenaustavat ärsyttävät hermostoa ja parantavat tasapainoa ja lihasten hallintaa. Liian yksipuolinen liikunta voi myös altistaa erilaisille rasitusvammoille ja kulumille.

Toisaalta liikuntaan tottumattoman ei kannata stressata lajivaihteluista vaan keskittyä hikoilemaan tavalla, joka tuntuu kaikkein mielekkäimmältä.

Jos haluat kirmata saman juoksulenkin päivästä toiseen, voit mainiosti kokeilla intervalliharjoittelua. Se kasvattaa hengityselimistön hapenottokykyä ja samalla kestävyyttä ja kuntoa, tarkemmin aerobista nopeuskestävyyttä. Eli suomeksi: jaksat juosta nopeammin pidemmän aikaa.

Urheilulääkäri Niklas Lindblad vinkkaa: ”Yksinkertaisimmillaan intervalliharjoittelu voi olla sitä, että juoksulenkillä spurttaa joka toisen valotolpan välin ja joka toisen hölkkää tai kävelee kevyemmin.”

Vaihtelemalla paranee

Et kai ole vetänyt samalla salisarjalla viimeiset 75 vuotta? Vaihtelu on päivän sana.

Miten helppoa onkaan juosta aina sama lenkki – tuttua reittiä, totutulla vauhdilla. Tai tehdä iänikuista saliohjelmaa. Kunnon kohottamisen kannalta treenitapojen kanssa ei kuitenkaan kannata kangistua.
 

Enemmän ei ole aina enemmän. Lue lisää...

Jos liikunta on tavoitteellista, treenitapojen vaihtelu auttaa kroppaa kehittymään. Monipuoliset treenaustavat ärsyttävät hermostoa ja parantavat tasapainoa ja lihasten hallintaa. Liian yksipuolinen liikunta voi myös altistaa erilaisille rasitusvammoille ja kulumille.

Toisaalta liikuntaan tottumattoman ei kannata stressata lajivaihteluista vaan keskittyä hikoilemaan tavalla, joka tuntuu kaikkein mielekkäimmältä.

Jos haluat kirmata saman juoksulenkin päivästä toiseen, voit mainiosti kokeilla intervalliharjoittelua. Se kasvattaa hengityselimistön hapenottokykyä ja samalla kestävyyttä ja kuntoa, tarkemmin aerobista nopeuskestävyyttä. Eli suomeksi: jaksat juosta nopeammin pidemmän aikaa.

Urheilulääkäri Niklas Lindblad vinkkaa: ”Yksinkertaisimmillaan intervalliharjoittelu voi olla sitä, että juoksulenkillä spurttaa joka toisen valotolpan välin ja joka toisen hölkkää tai kävelee kevyemmin.”

Yhdistä lempiasia liikkeeseen

Mikä on liikkeelle paneva supervoimasi?

Musiikki ja äänikirjat
Ystävä
Luonto
Tavoitteellisuus ja mittaaminen
Kotitreeni
Videopelit

Hiihdellen aariaa, kotireivit verhot alhaalla vaiko vatsalihaksia Sinuhe korvissa? Mikä ikinä toimii sulla!

Jos haluat treenistä tehot irti, nopeatempoinen ja rytmikäs musiikki saa liikettä niveliin.

Langattomat kuulokkeet eivät sotkeudu sauvoihin, käsipainoihin tai mailaan.

Sujauta kuulokkeet korviisi ja unohda sinne – mukavat kuulokkeet mukautuvat korviesi muotoihin ja taustamelun vaimennus tekee tilaa Gasellien uusimmalle. Se on sitten jokaisen oma asia, jos laulattaa ääneen salilla.

Virtaviivaisin habitus saavutetaan soittamalla treenimusat puhelimen sijasta älykellosta. Älykello yhdistetään Bluetoothin avulla langattomiin kuulokkeisiin.

Tämä kello kyseenalaistaa puhelimen tarpeellisuuden. Lataa ranteeseesi treenimusat, personal trainerin sekä soitto- ja viestittelymahdollisuuden. Ota sporttinen asento ja päättäväinen ilme – treenin ja viihtymisen ohjauskeskus on nyt kirjaimellisesti käden ulottuvilla.

Frendeistä on todistetusti hyötyä! Toisen seura voi vähentää stressiä ja kohentaa mieltä. Kaveri pitää myös tehokkaasti liikuntaharrastusta yllä ja on ratkaisevin liikuntamotivaation lisääjä: kaverin kanssa tehtyjä liikuntatreffejä et halua perua*. Päädyt liikkeelle silloinkin, kun yksin olisit jäänyt kotiin.

Laittakaa yhdessä monot jalkaan tai asettukaa yhteyksien päähän kukin tahoillenne liikkumaan. Kyllä jokaisella on hyvä olla yksi verenpainetta alentava ihminen elämässä!

Parhaat kuulokkeet vauhdissa tapahtuvaan luurilörpöttelyyn:

Nämä kuulokkeet ovat kuin luotu pitkiin luottamuksellisiin keskusteluihin uudesta aktiivisesta elämäntyylistäsi. Keskustelu pysyy selkeänä ja kuuluvana tuulen tuiverruksessa ja muussa hälyssä – eivätkä kuulokkeet tipu korvistasi! Lähde halkomaan lenkkipolkua ja anna ystävän liikunnallisten ajatusten virrata tajuntaasi.

Voitte myös kisata tai ottaa yhteisen liikuntahaasteen!

Garmin Connect™ on oikea sovellus heille, jotka haluavat liikkua yhdessä tositarkoituksella. Haasta kaveri liikkeeseen ja jaa omat aktiivisuuspisteesi – sitten hankitaan hinnalla millä hyvänsä kaveria korkeammat lukemat mittariin. Sovellus liittää sinut samalla miljoonien käyttäjien reippailevaan yhteisöön. Valitse sovelluksen pariksi Garmin-älykello ja kaveriksi yksi oman elämänsä Hulk!

Luonnossa liikkuminen ja oleskelu kohentaa vastustuskykyä ja laskee stressiä. Siis vähintään 3in1!

Luonto on otollinen treenisali hittilajeille, kuten suunnistus, frisbeegolf, kiipeily ja pyöräily.

Tämän kellon äly tekee vaikutuksen, kun lajisi vie sinut syvälle metsään. Peruspartiolainen jää sille navigointitaidoissa kakkoseksi: ulkourheiluun optimoidulla kellolla otat uuden ympäristön haltuun hyödyntämällä muun muassa lajikohtaisia lämpökarttoja – myös verkon kantamattomissa!

Maastoon parhaiten soveltuvat kuulokkeet eivät täysin vaimenna ympäristön ääniä, ja olet kuulolla, mikäli tiellesi sattuu hirvi tai muu kanssalenkkeilijä. Säädä äänenvoimakkuutta ja toista tai keskeytä kappaleita kuulokkeiden kosketustoimintojen avulla, ja unohda puhelimen räplääminen luonnossa.

Onkohan naapuri ehtinyt jo ottaa päivän maksimisykkeet? Helposti kertyy 10 000 askelta kun vaan pinkaisee liikkeelle. Vanha kunnon vertailu on vahva liikkeelle paneva voima.

Tämä porukka kyllä tunnistaa itsensä: te siellä, jotka saatte kicksit itsenne voittamisesta, palkinnoista taikka teknisestä tekemisestä.

Suunnon kello auttaa sinua ymmärtämään omaa hyvinvointiasi ja kiinnittää huomiosi eri intensiteetin treeneihin. Yhtäkkiä jokin ranteessasi tarkkailee ja kyselee fiiliksiäsi. Toiset nimeävät näitä kapistuksia, ja joskus kuulee ihmisten myös juttelevan niille.

On monesti hyödyllisempää liikuttaa kehoa vähän pitkin päivää kuin pitkän aloillaan olon jälkeen tuskailla tunti jumpaten. Pilko treeni pieniin osiin pitkin päivää.

Oma digi-PT! Jos suinkin annat aktiivisuusrannekkeen käskyttää, niin tältä PT:ltä eivät loput ideat kesken: tutustu 44 eri kuntoliikkeeseen 12 animoidussa pikaharjoituksessa!

Oikeinko ronkeli? Nyt saa hien pintaan liikuntanirsoinkin.

Pelaa itsellesi hyvä kunto! Tässä seikkailupelissä taistellaan Nintendon maailmassa vihollisia vastaan (sekä mahdollisesti pelivuorosta perheenjäsenten kanssa). Yksin tai yhdessä – ja vastus säädetään treenaajan mukaan.

Älä treenaa himona, treenaa älykkäästi!

Jos peruskunto on kohtuullinen, monipuolista treenaamista voi tehdä kolmesta neljään kertaan viikossa. Aktiiviurheilijalle olisi hyvä voida pitää kaksi lepopäivää viikossa, mikä ei kuitenkaan tarkoita, että silloin pitäisi vältellä liikuntaa kokonaan. Palauttava ja huoltava kevyt treeni kuten kävely tai lihashuolto ovat oivallisia vaihtoehtoja.

Liikuntapsykologi Päivi Granholm muistuttaa omien tarpeiden kuuntelusta herkällä korvalla.

”Joskus on järkevämpää tehdä pikku kävely ja venytellä tai joogata kotona, kun lähteä tekemään väsyneenä isolla volyymilla valtavaa suoritusta – se ei ole kenellekään hyväksi. Elimistölle voi tulla stressireaktio liikunnasta siinä missä työstäkin”, Granholm tietää.

Tuliko istahdettua hyvinvoinnin päälle? Lue lisää...

Suomalainen mies istuu arjestaan keskimäärin 7 tuntia 41 minuuttia ja nainen 7 tuntia 11 minuuttia.*

Toistuva ja pitkäkestoinen istuminen ja paikallaolo tietävät tuki- ja liikuntaelimistölle huolia. Riski sairastua muun muassa tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin ja masennukseen kasvaa.

Korjausliike on helppo ja kehosi kiittää pienestäkin liikuskelusta paikallaan olon välillä.**

Anna teknologian puuttua asiaan.

Jos joku saa huomautella liikkumattomuudestasi, onko se mieluiten a) kumppani, b) äiti vai c) aktiivisuusranneke? Tässä kaikkien paikalleen jämähtäneiden tosiystävä, joka patistaa liikkeelle – muiden hyväntahtoisten ominaisuuksien ohella!

Pyöriikö päässäsi syyllistäviä ajatuksia autoasi kohtaan? Kokeile autossa istumisen sijaan seisomista ja vaihda paikkaa ryhdikkäästi!

Kuinka sähäkkänä voi ihminen näyttäytyä! Sähköpotkulauta vie sinut määränpäähäsi 20 km/h huippunopeudella – ja yhdellä latauksella jopa 22 km. Tätä 13,5 kilon painoista lautaa kanniskelet hississä ja portaissa kätevästi kuin salkkua. Kypärä päähän ja kaupunkiliikenteen sekaan!

Mikä siinä meni? Tämän menopelin kanssa tunnet autossa istuskelevien kateelliset katseet kypärässäsi. Sähköpotkulauta suoriutuu hengästymättä jopa 20 % nousukulmista ja epätasaisista kivetyksistä. Säädä ja seuraa virrankulutusta, nopeutta ja muita tietoja puhelinsovelluksella.

Itsensä mittaaminen eli biohakkerointi

Ihminen viettää yhä enemmän aikaa puhelin kourassa ja netissä.* Älylaitteen kimpussa vietetty aika kannattaa käyttää hyvään!

Itsensä mittaaminen voi avata omasta hyvinvoinnista uusia puolia. Käden ulottuvilla on paljon tietoa terveydestä ja oman hyvinvoinnin analysointi ohjaa tekemään terveyttä edistäviä valintoja.

Älylaitteet keräävät dataa matkasta, vauhdista, askeleista, kerroksista, sykkeestä, energiatasosta, kaloreista, hengitystiheydestä, aktiivisuudesta, passiivisuudesta ja unen laadusta. Mittaaminen motivoi! Näet mitkä pienet muutokset arjessa ja aikataulutuksessa palvelevat hyvinvointia ja saat kuin huomaamatta itsestäsi enemmän irti.

Valitse älykello tarpeidesi mukaan. Kaikille löytyy jotakin!

Haaveissa puolimaraton?
Golf-ruutujen kaveriksi
Painonnostajan ykkönen
Kiipeilijän ranteeseen
Talviurheilijalle
Uima-altaalle
Palautumisen vahtimiseen
Tavoitteelliselle treenaajalle
Arjen kirittäjäksi

Ihanteellinen kello juoksijan tarkkaa kirjanpitoa varten!

Tämä kello on tehty viheriölle – se mittaa lyönnin pituuden ja tuntee valmiiksi yli 40 000 kenttää. Näytä golf-kavereille, että tänne tultiin kartuttamaan muutakin kuin hole-in-oneja!

Ei tarvitse olla salilla vika: anna kellon laskea valmiiksi sarjat ja toistot sekä raportoida palautumisesta.

Kiipeilet sitten sisätiloissa tai luonnonkalliolla, tämä kello ottaa vastaan hiekat, iskut ja roiskeet. Kotona tarkistetaan vielä kiipeilyseinän jyrkkyys, sellainen huimaa jälkikäteen.

Nyt ei katsota onko jaloissasi lumikengät, sukset vai lauta – talvilajeissa oleellista on pakkaslukemia kestävä akku ja harrastajan erikoinen viehtymys miinusasteisiin.

Sen minkä tyylissä menettää pukeutumalla uimalakkiin ja nenäklipsiin, voittaa uskottavuudessa satsatessaan uimarin Firstbeat-teknologiaan! Kello vahtii altaassa hyvinvointiasi ja soveltuu jopa avovesiuintiin.

Stressitasoa seuraava älykello auttaa näkemään, jos olet jatkuvasti kuormittunut.

Anna kellon suhtautua hyvinvointiisi kuin ylihuolehtiva äiti: saat tietoa muun muassa unesta, stressitasosta sekä kehon energiatasosta. Tiedät, milloin on oikea hetki treenata tai levätä.

Kellon vahvuuksiin kuuluu muun muassa yli 70 urheilutilaa ja offline-kartat, joista luet ympäristön maastotiedot, reitit ja korkeuskäyrät. Jopa 15 lajiin tarkoitetut lämpökartat näyttävät muiden tavoitteellisten heimoon kuuluvien suosituimmat reitit.

Muistitko tänään liikkua, rentoutua ja kehittää itseäsi? Tämä arjen pikku boosteri on oma virtuaalivalmentajasi, jonka kanssa vietät sinulle sopivassa lovessa ohjatun hengitysharjoituksen tai treenihetken! Saat havainnolliset, animoidut ohjeet yli 40:lle eri liikkeelle ja 12 kunto-ohjelmalle. Ranneke seuraa harjoittelusi tehokkuutta, antaa suosituksia ja ilmoittaa kohonneista tai epätavallisista tuloksista.

Opettele hengittämään nenän kautta

Jos hapenottokyky on hyvä, kuntokin on.

”On yllättävän yleistä, että kuntoilija ei osaa hengittää nenän kautta edes kevyessä rasituksessa. Se kannattaa opetella rauhallisen treenin aikana ja kiinnittää hengitysreitteihin huomiota myös kovemman liikunnan aikana”, Urheilulääkäri Niklas Lindblad rohkaisee.

Lindblad patistaa tarkastelemaan omaa hengitystapaa: kulkeeko happi suun kautta läähättäen vai pystytkö hengittämään myös nenän kautta urheilusuorituksen aikana. Näin happea tulee elimistöön tarpeeksi, sillä sen tarve kasvaa liikuntasuorituksen aikana.

Intervallitreenit ja porrasjuoksu ovat oivallinen keino treenata omaa hapenottokykyä.

Erilaisten älylaitteiden tarkkailema hapenottokyky mittaa veren hapenkuljetuskykyä maksimirasituksessa. Jos hapenottokyky on hyvä, kuntokin on.

”Nykyaikaiset mittauslaitteet ovat tässä hyödyksi, sillä niiden avulla huomaa helposti, jos menee anaerobiselle syketasolle eli tekee lyhyen ajan mahdollisimman korkeatehoista suoritusta, jossa syke nousee korkealle. Se kehittää hapenottokykyä”, hän sanoo. Anaerobinen kynnys on noin 85-90 prosenttia maksimisykkeestä.

Sydändigi, happidigi, sykedigi… Tämä kello seuraa tarkasti sykettä sekä veren happitasoa – ja raportoi vaikka EKG:t aina kun haluat. Pysyykö syke aisoissa, onko lyöntirytmi epätasainen? Anna kellon pitää huolta, nykyihminen!

Sykeväli kertoo sydämen kunnosta. Lue lisää...

Lindblad pitää älykellojen mittaamaa sykevälivaihtelua kuntoilijan kannalta oivallisena apuvälineenä. Sykevälivaihtelu nimittäin kertoo sydämen hyvinvoinnista. Mitä suurempaa vaihtelu on, sitä paremmin ihminen palautuu ja sitä parempi kunto hänellä on.

Sykevälivaihtelu, josta käytetään lyhennettä HRV, kertoo sydämen peräkkäisten lyöntien välisen ajan vaihtelusta ja sykkeen muutoksista – siis siitä, kuinka paljon sydämen lyöntien väliin jäävä aika vaihtelee.

Stressitasoa seuraava älykello tai aktiivisuusranneke huomauttaa, milloin käyt ylikierroksilla. Pidemmällä aikavälillä stressin mittaaminen voi kertoa esimerkiksi, että olet jatkuvasti kuormittunut, mikä muistuttaa järjestämään aikaa myös rentoutumiselle.

Kello voi kertoa myös, paljonko aikaa kehosi tarvitsee palautuakseen treenistä ja millaisessa treenivedossa kroppasi on. Älykkäimmät mallit ottavat huomioon, jos elimistösi on kuormittunut stressaavan työpäivän tai lyhyiden yöunien jälkeen.

Kunto kohisee, kun koisit

Monet liikuntasuoritusta parantavat hormoni- ja entsyymitoiminnot tapahtuvat öiseen aikaan ihmisen nukkuessa. Siksi palautumisen merkitys kuntoilijan hyvinvoinnille ja kehitykselle on suuri.

”Vanhan sananlaskun mukaan lihakset tehdään keittiössä, kunto levossa. Erityisesti miehillä tähän on helppo samaistua, koska biologinen testosteronipiikki ajoittuu aamuyöhön ja samalla tapahtuu kehitystä. Toki sama pätee naisiinkin: kehitys tapahtuu levossa ja unessa”, urheilulääkäri Niklas Lindblad sanoo.

Oma digitaalinen nukkumatti laittaa uniasiat tärkeysjärjestyksessä korkealle. Kello tallentaa ja pisteyttää REM-syklin, syvän unen ja unen kokonaiskeston. Kello suhtautuu kunnianhimoisesti uneen ja on tietoa ja vinkkejä pullollaan – saatat vaikka oppia nukkumisesta lisää ja parantaa untasi.

Ihanteellinen määrä unta on 7–8 tuntia. Lue lisää...

Yhtä olennaista on unen laatu. Syvää unta olisi hyvä olla 15–20 % nukutuista tunneista. Unta tarkkailevat älylaitteet antavat hyvin viitteitä siitä, onko omissa nukkumispuuhissa petrattavaa.

”Kuka tahansa pärjää jonkin aikaa vähäisilläkin unilla, mutta se vaikuttaa suorituskykyyn töissä ja treenatessa. Univajeessa keskittyminen häiriintyy ja tilalle tulee sumuisuus: tarkkuus kärsii vaikka pakolliset suoritukset kykenisi hoitamaan”, Lindblad summaa.

Levon merkitys on merkittävä myös henkiselle jaksamiselle ja motivaatiolle. Urheilupsykologi Päivi Granholmin mielestä on tärkeää sovittaa tavoitteet omaan elämäntilanteeseen.

”En vaatisi itseltäni liikoja esimerkiksi keskellä hektistä pikkulapsiarkea. Kaikenlainen liikunta on plussaa. Omat voimavarat pitää huomioida, kun yrittää ottaa haltuun liikunnallista elämäntapaa”, hän sanoo.

Biohakkeroinnin tulevaisuus

Eri älylaitteet osaavat tänä päivänä jo vaikka mitä, mutta omatoiminen mittaaminen ei suinkaan ole nähnyt vielä älykkäimpiä päiviään.

Älykellot ja aktiivisuusrannekkeet mittaavat nykyään muun muassa sydämen sykettä ja EKG-käyriä. Tulevaisuudessa ne voivat kuitenkin lukea jo vaikka aivosähkökäyriä. Kuvittele silmälasit, jotka mittaavat stressitasoja suoraan aivoista!

Tutkijat uskovat, että esimerkiksi sairauksien hoidon sijaan tulevaisuudessa keskitytään niiden ehkäisyyn. Hyvinvointia mittaavien sensoreiden laatu ja tarkkuus kehittyvät nopeasti, ja lähivuosina on odotettavissa suurta kehitystä itsensä mittaamisessa.

Edistyksellisiä asioita tapahtuu jo nyt! Älykellot osaavat hoitaa kaupassa lähimaksun ja vahtia, että peset käsiä riittävän kauan tai ladata itseään auringossa.

Tämä kello osaa paljon muutakin kuin seurata sykettä ja säätä: Kello arvioi muun muassa käyttäjänsä sopeutumista korkeisiin paikkoihin ja siihen sisäänrakennettu hätätoiminto lähettää sijaintisi hätäyhteyshenkilölle, jos jotain sattuisi käymään. Akunkesto jopa 14 päivää! Kaiken kukkuraksi se lataa itseään auringossa!

Pidä moti korkealla

On hyödyllistä ymmärtää, miksi liikkuu.

Urheilupsykologi Päivi Granholm kehottaa tekemään itselleen selväksi syyt liikuntaharrastuksen aloittamiseen. Onko tavoitteena parempi terveys, kapeampi uuma, isompi haba vai halu jaksaa könytä lasten kanssa ylös pulkkamäkeä? Motivaatio pysyy yllä pidempään silloin, kun tietää, mitä kohti haluaa edetä.

”Omien arvojen kirkastaminen on kaiken alku. Kysy itseltäsi: mitä haluan elämältäni? Mitä terveys minulle merkitsee? Miksi haluan liikkua? Monelle liikuntaan tottumattomalle kuntoilu ei ole itseisarvo vaan pakkopullaa, jonka merkitystä korostetaan joka tuutista. Silloin kannattaa pohtia laji, joka tuottaa iloa – ja on kivaa”, Granholm ohjeistaa.

”Jokainen meistä on tehnyt uudenvuodenlupauksia, jotka eivät pidä. Se johtuu siitä, että yritetään liiaksi kontrolloida: vähennetään tai lisätään jotain, kielletään tai vaaditaan itseltä asioita. Silloin ei vahvisteta pysyvää sisäistä motivaatiota”, Granholm sanoo.

Monelle motivaattorina saattavat toimia ryhmäliikuntatarjonnasta valitut vakiotunnit, jonne on intoa ja rutiini mennä. Joskus taas ennakointi auttaa: jos tekee jo aamulla päätöksen iltajumpasta tai hiihtolenkistä ja laittaa treenivarusteet odottamaan valmiiksi, suunnitelmasta on vaikeampi hairahtaa.

”Sohvan vetovoima sekä suoratoistopalveluiden imu höystettynä sokerisilla ja suolaisilla herkuilla ottaa meistä jokaisesta joskus niskalenkin. Tämä kombo tarjoaa mielihyvää heti, liikunta vasta pienellä viiveellä.”

Silti palkinnon odottaminen kannattaa. Sohvalla mässäilyn tuoma euforia katoaa hetkessä ja muuttuu helposti ällötykseksi. Liikunnan aikaansaama hyvä olo puolestaan kantaa parhaassa tapauksessa seuraavaan päivään asti.

No, onks motii?

LÄHTEET

Vähän on paljon:
UKK-instituutti
FinTerveys 2017 -tutkimus

Yhdistä lempiasia liikkeeseen:
Helsingin Yliopiston liikuntamotivaatiota koskettava tutkimus

Itsensä mittaaminen eli biohakkerointi:
DNA:n Digitaaliset elämäntavat -tutkimus

Biohakkeroinnin tulevaisuus:
DNA:n Digitaaliset elämäntavat -tutkimus

Haastateltavat:
Urheilulääkäri ja jääkiekkomaajoukkueiden ja TPS:n liigajoukkueen vastuulääkäri, Dipl. Sports Medicine by International Olympic Committee, Niklas Lindblad
Terveystalon vastaava urheilupsykologi Päivi Granholm