Mainos
Antibioottien liiallinen käyttö kiihdyttää antibioottiresistenttien bakteereiden syntymistä. Näiden niin sanottujen superbakteerien leviäminen on maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan yksi suurimmista globaaleista terveysuhkista seuraavina vuosikymmeninä.
Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit voivat levitä toisista ihmisistä, elämistä, erilaisista hoitolaitoksista, ulkomaanmatkoilta ja elintarvikkeista. Monissa maissa antibiootteja syötetään tuotantoeläimille rutiininomaisesti edistämään kasvua ja ennalta ehkäisemään sairastumista.
Tunnetuimpia antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja ovat sairaalabakteeri MRSA ja virtsa- ja vatsan alueen tulehduksia aiheuttava ESBL.
Lue lisää antibioottien liikakäytön haitoista
Superbakteerien yleistyminen pidentää terveydenhuollon hoitojaksoja, lisää kustannuksia sekä hoitojen epäonnistumista ja kuolemantapauksia. Mitä enemmän elintarvikkeet reissaavat, sitä nopeammin ja todennäköisemmin uhattuna ovat myös tavalliset ihmiset. Ulkomaisista, eurooppalaisistakin, tuotantoelämistä ja elintarvikkeista löydetään jatkuvasti antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita.
Kotimaisessa lihassa riskit antibioottijäämistä ovat huomattavasti pienemmät kuin ulkomailla tuotetun. Suomi on yksi antibioottien käytön mallimaista, ja Atria on edelläkävijänä edistämässä antibioottivapaata ruokatuotantoa.
Suomalaiset kuluttajat ovat tottuneet siihen, että kotimainen ruoka on puhdasta ja laadukasta. Atrialla lihatuotannon ketjujen läpinäkyvyys kautta linjan on muuhun maailmaan nähden edelläkävijän asemassa.
Atrian kana- ja possupakkauksista löytyvä antibioottivapaa-merkintä kertoo, että eläimet eivät ole tarvinneet ainuttakaan antibioottikuuria koko elämänsä aikana.
Atrian eläinlääkärinä työskentelevä Taneli Tirkkonen on tehnyt sikojen terveydenhuoltoa vuodesta 2000. Hänen mukaansa suomalaisessa lihatuotannossa bioturvallisuus on ollut hyvällä tasolla jo ennen antibioottivapaudesta puhumista.
– Suomi on lintukoto eläintautien suhteen. Meillä ei ole riesana samanlaisia tarttuvia eläintauteja ja epidemioita kuin ulkomailla. Salmonellaa esiintyy erittäin vähän, eivätkä useimmat vakavat sikataudit ole lainkaan levinneet meille. Rotat, hiiret ja linnut kuljettavat sairauksia, jotka tarttuvat tuotantoeläimiin. Sisätiloihin haittaeläimet eivät pääse, siksi siat eivät ulkoile.
Mikään itseisarvo antibioottivapaus ei Tirkkosen mukaan ole. Lääkkeitä käytetään, jos tarvetta niiden käyttämiseen yksilön kohdalla on. Eläinten hyvinvointi on kaiken lähtökohta.
”Kanankasvatus Atrialla on ollut kokonaan antibioottivapaa jo vuodesta 2009”
Kanankasvatus Atrialla on ollut kokonaan antibioottivapaa jo vuodesta 2009, viimeinen antibioottiannos Atrian kanoille on annettu 14 vuotta sitten. Atrian asiantuntijat työskentelevät sen eteen, että sama sataprosenttinen antibioottivapaus saavutetaan tulevaisuudessa myös sian- ja naudanlihatuotannossa. Tällä hetkellä 30 prosenttia kaikesta Atrialla tuotetusta sianlihasta on antibioottivapaata. Tavoitteena on, että kaikki Atrian sikatilat ovat mukana antibioottivapaassa tuotantotavassa vuoteen 2025 mennessä.
Kello ei ole vielä seitsemääkään aamulla, kun Atrian perhetilan isäntä avaa sikalan oven ja astuu valvomoon, tarkistaa, että kaikki laitteet ovat toimineet niin kuin pitää. Sen jälkeen hän tekee kierroksen possujen luona ja juttelee kasvateilleen. Uteliaimmat kaverit tulevat tervehtimään. Possut reagoivat isännän mukaan eri tavalla tuttuihin hoitajiin kuin sikalassa käyviin vieraisiin.
– Jokaisessa päivässä ja viikossa on tietty rytmi. Kaikki tapahtuu ajallaan ja possutkin tietävät sen. Rutiini luo turvallisuuden tunnetta myös eläimille.
Siat ruokitaan viisi kertaa päivässä. Ruoka on tällöin aina tuoretta, eikä nälkä ehdi yllättää kovimpiakaan syömäreitä.
– Mitään sellaista ei porsaille anneta, mitä ihminen ei periaatteessa pystyisi syömään. Porsaiden puuroa tarjotaan maistiaisiksi meillä vieraileville. Tähän mennessä kaikki ovat kokeilleet - kunhan tilallinen itse näyttää mallia ja maistaa ensin.
Aamuruokinnan jälkeen isäntä kiertää katsomassa, miten porsaat ovat syöneet, onko automatiikkaa tarpeen säätää ja tarvitsevatko jotkut eläimistä tarkempaa huomiota. Sitten siivotaan karsinat ja kuivitetaan ne.
Kun kaikki on kohdallaan, sika on siisti eläin, eikä juuri sotke. Karsinoiden lattioille levitettävä kuivike on yksi sikojen lempivirikkeistä, se tarjoaa kärsälle töitä.
– Tonkiminen on sian luontainen toiminto. Sika tutkii asioita suullaan ja kaivaa kuiviketta nenällään. Se tervehtii maistelemalla, tökkii kärsällään kavereita ja työntää kärsäänsä hoitajansa saappaan varteen. Sika röhkii puuhastellessaan ja kiljuu ilosta. Hiljaista sikalassa on vain silloin, kun possut nukkuvat.
”Sika on sosiaalinen eläin, laumasielu. Ne haluavat syödä yhdessä, nukkua yhdessä, tonkia ja touhuta kavereiden kanssa”.
Siat viipyvät kasvatustilalla keskimäärin sata päivää. Ne tulevat tilalle tietyistä, tutuista emakkoloista laumana, yhdessä, ja pysyvät enimmäkseen koko kasvatustila-aikansa samassa porukassa.
Nykyaikaisessa sikalassa valaistus, ilmanvaihto ja olosuhteet ovat kunnossa. Osastointiin, karsinoiden puhtauteen ja käsittelyhygieniaan kiinnitetään erityistä huomiota. Osastot pestään ja desinfioidaan aina ennen uusien possujen saapumista.
Atrian perhetilallinen ja Tirkkonenkin puhuvat mielellään sian puhtaasta polusta. Kun eläimet voivat hyvin, ne pysyvät terveinä ja stressittöminä. Ne eivät vahingoita toisiaan tai itseään, eikä antibiootteja Tirkkosen mukaan tarvita.
Atrian emakkoloissa muutaman päivän ikäiset porsaat merkitään vihreällä antibioottivapaudesta kertovalla korvanapilla. Jos porsasta syystä tai toisesta joudutaan lääkitsemään, vihreä korvanappi poistetaan.
”Kun eläimet voivat hyvin, ne pysyvät terveinä ja stressittöminä. Ne eivät vahingoita toisiaan tai itseään.”
Maailmalla eläinten säännöllinen, ennaltaehkäisevä lääkitys on yleistä. Ennakoivalla lääkitsemisellä paikataan puutteellisia kasvatusolosuhteita, ylisuurta eläintiheyttä ja niistä johtuvia ongelmia. Hyvinvoiva, terve eläin ei antibiootteja tarvitse.
– On maita, joissa rutiinilääkeannokset laitetaan, jotta voidaan ylipäätään edes tuottaa mitään. Olosuhteet ja kasvatustapa ovat eläinten kannalta niin huonolla tolalla, Tirkkonen sanoo.
Suomessa jokainen lääkinnän tarve suunnitellaan erikseen eläinlääkärin kanssa. Kipulääkettä annetaan ja haavat hoidetaan, jos eläin on esimerkiksi satuttanut itsensä.
Annetuista lääkkeistä pidetään kirjaa ja lääkkeiden kanssa noudatetaan tarkasti niille määrättyjä varoaikoja ennen eläimen päätymistä teuraaksi.
Eläinlääkäri Tirkkonen tunnistaa tuotantoeläinten aiheuttaman kuorman antibioottien liikakäytössä maailmalla. Hän puhuu suunnittelun, ennaltaehkäisyn ja jatkuvan kehittämisen merkityksestä antibioottivapaan kasvatuksen mahdollistamisessa.
Lähes kaikki eläinten hyvinvointiin ja stressin lievittämisen kautta lääkinnäntarpeen vähentämiseen tähtäävistä toimista ovat myös tuotantotaloudellisesti kannattavia. Kun eläin voi hyvin, se elää terveemmin ja kasvaa paremmin. Lääkekustannuksia on vähemmän ja tuottajan saanto on suurempi.
– Tämä on hyvän tekemisen positiivinen noidankehä: meillä pohjoisissa olosuhteissa sikalan kiinteät kustannukset ovat jopa 30 prosenttia korkeammat kuin lämpimämmissä maissa. Eläimet pitää hoitaa paremmin, jotta ne voivat ja kasvavat paremmin, ja niistä saadaan parempi tuotto, Tirkkonen summaa.
Tirkkosen mukaan meillä on vahvuuksia, joita muualla ei ole. Nämä kompensoivat osaltaan korkeita tuotantokustannuksia ja edesauttavat kilpailukykyä ja kannattavuutta.
– Kaikki vaikuttaa kaikkeen, jo se, että emakot saavat porsimisvaiheessa oikealla tavalla ravintorikasta ruokaa niin, että pahnue saa emältään riittävästi ternimaitoa ja siltä kautta paremman immuniteetin sairauksille.
”Sian hännän saa typistää, jos kaikki muu mahdollinen puremisen ehkäisemiseksi on tehty. Monessa maassa tämä käsitetään tahallaan hyvin eri tavalla kuin meillä.”
Tirkkoselle sian häntä on stressimittari. Häntien kunnosta hän mittaroi eläinten hyvinvointia tarkastuskäynneillään. Atrian possutilat tarkastetaan niiden koosta riippuen kahdesta kahdeksaan viikon välein, ihan pienimmät hieman harvemmin. Tarkastuskäynneillä tiloista kertyy valtava määrä dataa, jota hyödynnetään koko alan kehittämisessä.
Suomi on antibioottivapaudessa maailman johtavia maita, mutta meilläkin parannettavaa edelleen on. Tirkkosen mukaan sekä olosuhteissa että lääkinnän tarpeessa on isojakin tilakohtaisia eroja, mutta varoaikoja lääkittyjen eläinten osalta noudatetaan ja tuotanto-olosuhteita kehitetään jatkuvasti. Atria on yksi johtavista ruoantuottajista läpinäkyvyydessä, jäljitettävyydessä ja eläinten hyvinvoinnissa, ja kaikki sen tuottama liha on turvallista.
Atrian perhetiloilla kasvatetaan antibioottivapaata lihaa myös vientiin. Tärkeimpiä vientimaita ovat Kiina, Japani ja Saksa.
– Suomalaisille antibioottivapaana kasvatettu liha on samanhintaista tavalliseen kotimaiseen lihaan verrattuna, viennissä antibioottivapaa liha on arvokas lisäarvotuote. Tämä on suomalaista huippuosaamista, Tirkkonen kehuu.
Suomalaisen kuluttajan näkökulmasta varotoimet superbakteereja vastaan ovat helpot: kannattaa suosia suomalaista, antibioottivapaasti kasvatettua ruokaa sekä muistaa hyvä hygienia ja riittävä kypsennys ruokaa laitettaessa.
Hyvä keittiöhygienia takaa laadukkaan ja turvallisen aterian. Säilytä ja käsittele raaka liha erillään muista elintarvikkeista. Pese kädet ja työvälineet aina huolellisesti heti lihan käsittelyn jälkeen. Sian- ja siipikarjanliha pitää aina kypsentää hyvin.
