Voiko maidon hiilijalanjäljen nollata? Älyartikkeli kertoo, miten se tapahtuu

MAINOS Kun kaadat lasillisen maitoa vuonna 2035, sen hiilijalanjälki on pyöreä nolla. Tavoite on hurja, mutta sen kanssa ollaan täysin vakavissaan.
Jaa artikkeli:

Muistatko vielä aikaa, kun somessa ei puhuttu sanaakaan ilmastonmuutoksesta? Siis aikaa ennen kymmenen kohdan ekotekolistoja, Greta Thunberg -meemejä ja videota, jossa nälkiintynyt jääkarhu etsii syötävää ruosteisista tynnyreistä.

Siitä on vain muutama vuosi, mutta niiden aikana tietoisuus ilmastonmuutoksesta on kasvanut räjähdysmäisesti. Tietoa muutoksen etenemisestä puskee kaikista medioista, ja uutisoinnin myötä on syntynyt myös uusi ongelma: ilmastoahdistus. Se ei toki ole ihme, sillä ilmastonmuutos on aikakautemme vakavin uhka.

Skeptisimmät asiantuntijat ovat sitä mieltä, että ilmastonmuutos etenee vääjäämättä – teemmepä mitä tahansa. Asiasta on myös huomattavasti valoisampia arvioita, joiden mukaan päästöjä vähentämällä ja hiilinieluja vahvistamalla muutos saadaan pysymään hallinnassa.

Termi hiilinielu nousi otsikoihin Amazonin valtaisien metsäpalojen myötä. Amazonin sademetsät ovat maailman suurin hiilinielu eli paikka, joka sitoo enemmän hiiltä kuin vapauttaa sitä.

Metsät ovat Suomen merkittävin – joskaan ei ainoa – hiilinielu. Monivuotiset nurmikasvit ovat viljelykasveista parhaita hiilensitojia. Pelto uudistetaan noin joka neljäs vuosi, joten kasvien yhteyttäminen ja hiilen pumppaus maahan alkaa heti, kun lumet ovat sulaneet. Esimerkiksi viljapelto kynnetään ja kylvetään joka vuosi uudelleen.

Fiksuilla viljelytekniikoilla nurmipeltoihin olisi mahdollista sitoa nykyistä enemmän hiilidioksidia. Näitä mahdollisuuksia huippututkimusryhmät ja nurmenkäytön asiantuntijat selvittävät parhaillaan. Ryhmä on Valion koolle kutsuma, ja sen tavoitteena on suomalaisen maito- ja lihaketjun ympäristövaikutusten pienentäminen. Tämä on puolestaan osa suurempaa suunnitelmaa, sillä Valion tähtäimessä on maidon hiilijalanjäljen nollaaminen vuoteen 2035 mennessä. Se on mahdollista päästöjä vähentämällä ja sitomalla niitä ilmasta vähintään sama määrä kuin niitä syntyy maitotilalla, kuljetuksissa, tehtaalla ja pakkausten valmistamisessa.

Kehittämällä hiilinieluja ja vähentämällä omia päästöjään Valio kantaa kortensa kekoon ilmastotalkoisiin, joihin tarvitaan mukaan kaikki: niin yritykset, yhteiskunta kuin yksilötkin.

Mikä näistä vaikuttaa mielestäsi eniten omaan hiilijalanjälkeesi?
Olet luultavasti oikeassa, sillä asuminen muodostaa suurimman osan eli 33 % keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä. Sen perässä tulevat muu kuluttaminen (25 %), liikenne ja matkailu (22 %) ja ruoka (20 %)*. Jos haluat pienentää asumisesi hiilijalanjälkeä, vaihda sähkösopimuksesi vihreään sähköön tai lämmitysmuoto uusiutuvaan energiaan, mikäli asut omakotitalossa. Jos mahdollista, harkitse myös pienempään asuntoon tai työpaikan lähelle muuttamista.
Matkustelu ja liikenne muodostavat 22 % keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä. Jos kuitenkin matkustelet ja autoilet paljon, lukema voi olla suurempikin. Valtaosa suomalaisten hiilijalanjäljestä muodostuu asumisesta (33 %) ja muusta kuluttamisesta (25 %). Listan kolmantena on ruoka (20 %)*. Jos haluat pienentää liikkumisesta aiheutuvaa hiilijalanjälkeäsi, vähennä henkilöauton käytöstä tai luovu siitä kokonaan. Suosi lyhyillä matkoilla polkupyörää, pitkillä matkoilla junaa ja vältä lentomatkoja.
Ruoka muodostaa 20 % keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä. Hävikin osuus on suuri, ja suomalaiset heittävät vuosittain 120–160 miljoonaa kiloa ruokaa roskiin. Valtaosa suomalaisten hiilijalanjäljestä muodostuu asumisesta (33 %), muusta kuluttamisesta (25 %) sekä liikenteestä ja matkailusta (22 %)*.

Ihmiskunta on vapauttanut fossiilista hiiltä ilmakehään viimeiset 200 vuotta, ja viime vuosina tahti on vain tiivistynyt. Huoli ja tietoisuus ilmastonmuutoksen etenemisestä on kasvanut, mutta se ei näy vielä riittävästi käytännön tekoina. Vuonna 2018 tehtiin uusi maailmanennätys fossiilisten polttoaineiden käytössä, ja olemme nyt veitsen terällä, rikkoutuuko ennätys tänä vuonna. Tavoitteet ovat kuitenkin suuria, ja Suomessa tähdätään siihen, että yhteiskuntamme olisi täysin hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Fossiilisten raaka-aineiden ja energian käytön vähentäminen ovat yksi tämän hetken suurimmista haasteista. Vaihtoehtoja etsitään ja kehitetään jatkuvasti, ja osa ratkaisuista on jo käytössä, kuten aurinkoenergia, tuulivoima, geoterminen energia ja biopohjaiset polttoaineet. Jälkimmäisillä tarkoitetaan polttoaineita, joiden raaka-aineet saadaan esimerkiksi pelloilta ja metsistä.

Biokaasun kehittäminen on yksi niistä keinoista, joilla Valio aikoo saavuttaa kunnianhimoisen tavoitteensa nollata maidon hiilijalanjälki. Valio on 5 000 suomalaisen maitotilan omistama, ja jos kaikesta tiloilla syntyneestä lannasta tuotettaisiin biokaasua, se riittäisi laskelmien mukaan polttoaineeksi maatilojen koneille ja Valion kuljetusautoille.

Osa suunnitelmista on jo pilottivaiheessa, ja pääkaupunkiseudulla on kiertänyt vuoden ajan biokaasulla toimiva Valion jakeluauto. Myös Suomen ensimmäinen biokaasulla kulkeva maitoauto on jo liikenteessä. Kaasu on valmistettu muun muassa Valion meijerien jätteistä.

Ruoan ja liikenteen hiilijalanjälki on aihe, joka koskettaa meistä jokaista. Liikenne tuottaa tällä hetkellä viidenneksen Suomen kasvihuonepäästöistä, ja maidon osuus päästöistä on neljän prosentin luokkaa.

Minkä elintarvikkeiden kulutukseen suomalaisten pitäisi mielestäsi kiinnittää erityisesti huomiota?
Lihavalmisteista naudanlihalla on suurin hiilijalanjälki. Suomessa tuotetun naudanlihan ilmastovaikutuksia pienentää se, että noin 80 % meillä syödystä naudasta on peräisin maitokarjasta. Päästöt siis jakautuvat kahdelle eri tuotteelle – monissa maissa maito ja pihviliha tuotetaan erikseen.

Yhdistetty maidon- ja lihantuotanto tarkoittaa myös sitä, että jos maidon hiilijalanjälki on tulevaisuudessa nolla, myös maitokarjasta peräisin olevan lihan hiilijalanjälki nollautuu. Nautojemme pääasiallinen ruoka on tuore nurmi ja talvella säilötty nurmirehu, joka ei kelpaa ihmisten ruoaksi. Nurmi sitoo kaikista viljelykasveista tehokkaimmin hiiltä maaperään. Nurmella ja lehmillä on tärkeä rooli luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä ja kiertoviljelyssä: välivuosina viljapellolle kannattaa laittaa nurmea, jotta maa pysyy muhevana.
On totta, että maito – kuten mikään yksittäinen ruoka-aine – ei ole välttämätöntä ihmiselle. Maito kuitenkin sisältää elintärkeitä ravintoaineita helposti nautittavassa muodossa.

Suomessa tuotetun naudanlihan ilmastovaikutuksia pienentää se, että noin 80 % meillä syödystä naudasta on peräisin maitokarjasta. Nautojemme pääasiallinen ruoka on tuore nurmi ja talvella säilötty nurmirehu. Nurmi sitoo kaikista viljelykasveista tehokkaimmin hiiltä maaperään. Nurmella ja lehmillä on tärkeä rooli luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä ja kiertoviljelyssä: välivuosina viljapellolle kannattaa laittaa nurmea, jotta maa pysyy muhevana.
Ruuan kasvatusmenetelmät ja viljelyolosuhteet vaikuttavat enemmän hiilijalanjälkeen kuin sen kuljettaminen Suomeen. Ruuan vesijalanjälki voi kuitenkin olla suuri, jos ruokaa tuodaan alueilta, joissa on niukasti vettä. Toinen tuontiruuan ongelma voi olla, että jos tuotannolle raivataan tilaa metsistä, luonnon monimuotoisuus kärsii. Sama koskee tietysti Suomessa raivattavia uusia peltoja.

Suomessa tuotetun naudanlihan ilmastovaikutuksia pienentää se, että noin 80 % meillä syödystä naudasta on peräisin maitokarjasta. Nautojemme pääasiallinen ruoka on tuore nurmi ja talvella säilötty nurmirehu. Nurmi sitoo kaikista viljelykasveista tehokkaimmin hiiltä maaperään. Nurmella ja lehmillä on tärkeä rooli luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä ja kiertoviljelyssä: välivuosina viljapellolle kannattaa laittaa nurmea, jotta maa pysyy muhevana.

Riippuu täysin elintarvikkeesta, missä kohtaa tuotantoketjua sen ilmastovaikutus on suurimmillaan. Maidon osalta jäljet johtavat alkutuotantoon eli navettoihin, pelloille ja rehuntuotantoon.

Ruoan hiilijalanjälkeä lasketaan tällä hetkellä monella eri tarkkuudella, ja laskentamenetelmät ovat kirjavat. Siksi myös yksittäisten tuotteiden hiilijalanjälkilukuja kannattaa tarkastella kriittisesti. Lukuja tärkeämpiä ovat ne teot, joilla ilmastonmuutosta hidastetaan. Hiilijalanjäljen rinnalla kannattaa miettiä myös sitä, kuinka paljon ravintoaineita ruoasta saa: siis vitamiineja, kivennäisaineita, kuituja, välttämättömiä rasvahappoja ja proteiineja.

Maidontuottajamme ovat tehneet jo pitkään työtä ympäristön hyvinvoinnin edistämiseksi. Lehmien röyhtäilemän metaanin määrä per maitolitra on puolittunut 50 vuodessa, mikä johtuu esimerkiksi eläinten parantuneesta terveydestä ja ruokinnasta. Lehmä lypsää nykyään samasta rehumäärästä enemmän maitoa.

Maidon hiilijalanjäljen nollaaminen on mahdollista päästöjä vähentämällä ja sitomalla niitä hiilinieluihin. Lisäksi tarvitaan uusia kiertotalouden ratkaisuja. Tavoitteena on, että vuoteen 2035 mennessä Valio sitoo ja vähentää päästöjä vähintään saman määrän kuin niitä syntyy maidon matkan varrella. Tavoitetta kohti edetään erityisesti kolmea eri reittiä, joista kaksi – hiilinielujen ja biokaasutuotannon kehittäminen – esiteltiin artikkelissa jo aiemmin.

Jäljellä on vielä kolmas reitti. Kumpi keino on mielestäsi parempi, jotta Valio saavuttaisi tavoitteensa hiilineutraalista maidosta?
Päästöjen kompensoimisesta on kehittynyt viime vuosina iso bisnes. Kompensoiminen on toki hyvä keino osallistua ilmastotalkoisiin, mutta ensimmäinen ja tärkein keino on oman toiminnan muuttaminen. Turvepeltojen päästöjen vähentäminen on yksi tärkeimmistä toimenpiteistä maidon hiilijalanjäljen nollaamiseksi. Noin 10 % Suomen pelloista on tehty soisille turvemaille. Luonnontilaisena suo varastoi paljon hiiltä, joten hiiltä vapautuu, kun suo kuivataan pelloksi. Suomi on yksi maailman soisimpia maita, ja peltojen kuivaamisella on pitkä historia. Turvepeltojen päästöjä on kuitenkin mahdollista vähentää merkittävästi säätämällä pohjaveden pinnan korkeutta pellolla: talvella pelto voi olla märempi, kun siellä ei tarvitse liikkua työkoneilla.
Juuri tähän ratkaisuun myös Valio on päätynyt. Päästöjen kompensoiminen on toki hyvä tapa osallistua ilmastotalkoisiin, mutta oman toiminnan muuttaminen on ensisijainen ratkaisu. Noin 10 % Suomen pelloista on tehty soisille turvemaille. Luonnontilaisena suo varastoi paljon hiiltä, joten hiiltä vapautuu, kun suo kuivataan pelloksi. Suomi on yksi maailman soisimpia maita, ja peltojen kuivaamisella on pitkä historia. Turvepeltojen päästöjä on kuitenkin mahdollista vähentää merkittävästi säätämällä pohjaveden pinnan korkeutta pellolla: talvella pelto voi olla märempi, kun siellä ei tarvitse liikkua työkoneilla.

Suomalaisen maidontuotannon ympäristövaikutukset ovat jo nyt pienempiä kuin monessa muussa maassa. Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että Aamu, Ruusu ja Mustikki eivät syö soijaa vaan pääasiassa nurmea, joita riittää meillä Hangosta Utsjoelle. Nurmet sitovat hiiltä ja muuttavat suunnattoman määrän aurinkoenergiaa eläinten ruoaksi. Lehmät taas muuttavat nurmen sisältämän valkuaisen ja energian proteiiniksi: maidoksi.

Edessä on kuitenkin pitkä matka, että visio hiilineutraalista maidosta toteutuu. Maidon hiilijalanjäljen voisi toki hyvittää nopeastikin ostamalla päästökompensaatioita. Toiminta on kuitenkin kestävämmällä pohjalla, kun muutokset tehdään siellä, missä päästöt syntyvät.

Se vaatii koko maidon tuotantoketjun kehittämistä ja uusia innovaatioita – eli sellaista maidontuotantoa, jota ei vielä kokonaisuudessaan ole olemassa. Tähtäin on kuitenkin selvä. Kun vuonna 2035 menet aamulla jääkaapille ja lorautat puuron sekaan maitoa, siitä muodostuu polttoainetta kehollesi, mutta sen hiilijalanjälki on nolla.

Seuraa hankkeen etenemistä täältä.