Tässä taukojumppaa lääketieteen tohtori Jani Tikkanen.
MAINOS: 
Tikkanen työskentelee LähiTapiolan terveysliiketoiminnan johtajana.
Tässä artikkelissa hän kertoo,
kuinka paljon elinvuosia sinulla on tilastojen valossa edessä, ja kuinka elää niistä mahdollisimman monta terveenä.
Millainen loppuelämä sinua odottaa? Älyartikkeli kertoo, mitkä sairaudet sinua uhkaavat ja miten voit pienentää sairastumisen riskiä merkittävästi
Asuinpaikka ja elintavat vaikuttavat hämmästyttävän paljon siihen, millainen elämä sinulla on edessäsi.
Oletko miettinyt, millaisia viimeiset elinvuotesi ovat? Jos et ole vielä eläkeiässä, mielessäsi saattaa siintää kuva virkeistä eläkepäivistä, jolloin voit matkustaa talvisin etelään ja patikoida syksyisin Lapin tuntureilla. Joillain nämä suunnitelmat toteutuvatkin, toisilla taas patikkareissu typistyy vaivalloiseksi kävelyretkeksi lähikauppaan.
"Suomalaisten elinajanodote on vuosien saatossa noussut, mutta terveiden elinvuosien määrä ei ole kasvanut samassa suhteessa. Useimmat meistä elävät pitkään, mutta toisten toimintakyky romahtaa jo varhaisessa vaiheessa. Väestö on jakautunut entistä selvemmin kahtia", kertoo LähiTapiolan terveysliiketoiminnan johtaja Jani Tikkanen.
Useimmiten sairastuminen ja raihnastuminen olisivat ehkäistävissä, mutta palataan siihen hieman myöhemmin.
Syntymävuotesi ja sukupuolesi määrittelevät, kuinka paljon elinvuosia sinulla on keskimäärin edessä.
Kerro siis tässä kohtaa, oletko
Minä vuonna olet syntynyt?
Avaa lista
Hyvä, olet siis vuonna syntynyt .
Ikäsi perusteella on mahdollista ennustaa, kuinka monta elinvuotta sinulla on edessäsi ja milloin todennäköisesti jäät eläkkeelle.
Eletyt vuodet ()
Vuosia jäljellä opiskelujen parissa tai työelämässä ()
Eläkevuosia edessä ()
Ikäisesi elävät keskimäärin vielä vuotta.
Naiset elävät keskimäärin pidempään kuin miehet, mutta miehet ovat kirineet naisia kiinni elinajanodotteessa. Vuonna 2020 syntyneiden poikien elinajanodote on 89,6 ja tytöillä 92,5 vuotta.
"Miesten ja naisten väliset erot johtuvat muun muassa päihteiden käytöstä ja tupakoinnista. Nämä ovat länsimaissa etenkin miesten ongelma, mutta viime vuosina naiset ovat valitettavasti kirineet miehiä kiinni huonoissa elintavoissa. Lisäksi miehet ovat keskimäärin lihavampia ja liikkuvat vähemmän. Kaikki tämä altistaa miehiä muun muassa sepelvaltimotaudille, joka on edelleen suomalaismiesten yleisin kuolinsyy", Jani Tikkanen kertoo.
Jatketaan.
Ikä ja sukupuoli selittävät siis osin sen, kuinka paljon elinvuosia kullekin meistä voi povata. Toinen merkittävä asia on asuinpaikka. Se näyttelee vieläkin suurempaa roolia kuin se, mistä päin Suomea sukusi on kotoisin.
Sairaudet nimittäin puhkeavat ennen kaikkea elintapojen, ei niinkään geeniperimän seurauksena. Yksilötasolla tilanne voi olla toinen, mutta väestötasolla omien valintojen merkitys korostuu.
Itä- ja Pohjois-Suomessa sairastetaan enemmän kuin etelässä ja länsirannikolla.
"Erot ihmisten terveydessä ja elinajanodotteessa ovat dramaattisia, vaikka väestön terveys kokonaisuudessaan onkin vuosien aikana kohentunut. THL:n sairastavuusindeksit kuitenkin osoittavat, että vuosikymmeniä jatkunut kahtiajako ei ole loivenemassa vaan päinvastoin kasvaa koko ajan", Jani Tikkanen toteaa.
Erot sairastavuudessa liittyvät paitsi perintötekijöihin, myös elinoloihin, elintapoihin ja alueellisen terveydenhuollon toimintaan: eri alueilla asuu eri ikäisiä ihmisiä, ja vanhat sairastavat enemmän kuin nuoret. Työttömyys, koulutus ja tulot taas vaikuttavat elintapoihin ja mahdollisuuksiin tehdä valintoja. Lopulta tämä kaikki heijastuu siihen, mitkä sairaudet kullakin alueella korostuvat.
Valitse seuraavaksi, missä Suomen 19 maakunnasta asut.
Avaa lista
Selvä, asut siis .
Tilastojen mukaan kotipaikkakunnallasi asuvilla ihmisillä on keskimääräistä suurempi riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiinsyöpäsairauksiinmuistisairauksiin.
Syöpäsairaudet ja erityisesti rinta- ja eturauhassyöpä ovat yksi tyypillisimmistä elintasosairauksistamme myös valtakunnallisella tasolla. Näiden lisäksi suomalaisten riesana ovat etenkin sepelvaltimotauti, diabetes ja muistisairaudet.
Usein ajatellaan, että syöpään sairastuminen on puhtaasti huonoa tuuria. Terveellisiä elintapoja noudattavilla syöpäkuolleisuuden riski on jopa 40 prosenttia pienempi kuin muilla.
"Asia nähdään usein niin, että syöpä tulee, jos on tullakseen. Elintapariskeistä puhutaan liian vähän, ja toisinaan tuntuu, että koko aihe on syystä tai toisesta tabu", Jani Tikkanen sanoo.
Hän muistuttaa myös, että terveellisistä elintavoista on iloa siinäkin tapauksessa, jos syöpään kaikesta huolimatta sairastuu. Hyväkuntoinen selviää hoidoista paremmin kuin huonokuntoinen.
Terveellisiä elintapoja noudattamalla tulee myös varmistaneeksi, että välttyy toiselta yleiseltä elintasosairaudeltamme: diabetekselta. Kakkostyypin diabetes yleistyy kaikissa länsimaissa, ja syypäitä tähän ovat ylipaino ja liikkumattomuus.
Taudin klassiset oireet ovat väsymys ja janoisuus, mutta usein se löytyy sattumalta.
"Tyypillinen tapaus on se, että kohonnut verensokeri hälyttää terveystarkastuksessa tai muutoin täysin oireettomassa tilanteessa. Potilas ei kuitenkaan reagoi tilanteeseen riittävällä tavalla tai herääminen tapahtuu liian myöhään. Aikuistyypin diabetes on elintapasairaus, joka voitaisiin ennaltaehkäistä miltei täysin."
Sydän- ja verisuonisairaudet sekä erityisesti sepelvaltimotauti ovat yksi tyypillisimmistä elintasosairauksistamme myös valtakunnallisella tasolla. Niiden lisäksi suomalaisten riesana ovat lisääntyvissä määrin etenkin syövät, diabetes ja muistisairaudet.
Sepelvaltimotauti johtuu valtimokovettumataudista. Sairaus etenee hitaasti hiipien, ja miehillä ensimmäinen oire on usein hengenahdistus tai rintakipu. Naisilla oireet ovat usein epämääräisiä ja siksi vaikeasti havaittavissa.
"Ikävintä sepelvaltimotaudissa on se, että arviolta jopa kolmanneksella ensimmäinen oire on myös se viimeinen. Karkeasti puolet kaikista sydänkuolemista on äkillisiä, eli odottamaton menehtyminen tapahtuu jo tunnin sisällä oireiden alkamisesta", Jani Tikkanen sanoo.
Positiivista on kuitenkin se, että sepelvaltimotauti olisi useimmiten ehkäistävissä tai sen eteneminen pysäytettävissä.
Terveellisiä elintapoja noudattamalla tulee myös varmistaneeksi, että välttyy toiselta yleiseltä elintasosairaudeltamme: diabetekselta. Kakkostyypin diabetes yleistyy kaikissa länsimaissa, ja syypäitä tähän ovat ylipaino ja liikkumattomuus.
Taudin klassiset oireet ovat väsymys ja janoisuus, mutta usein se löytyy sattumalta.
"Tyypillinen tapaus on se, että kohonnut verensokeri hälyttää terveystarkastuksessa tai muutoin täysin oireettomassa tilanteessa. Potilas ei kuitenkaan reagoi tilanteeseen riittävällä tavalla tai herääminen tapahtuu liian myöhään. Aikuistyypin diabetes on elintapasairaus, joka voitaisiin ennaltaehkäistä miltei täysin."
Muistisairaudet kuten dementia ja Alzheimer ovat yksi tyypillisistä elintasosairauksistamme myös valtakunnallisella tasolla. Niiden lisäksi suomalaisten riesana ovat etenkin sepelvaltimotauti, syövät ja diabetes.
Usein diagnoosi tehdään vasta siinä vaiheessa, kun sen sairauden etenemisen eteen ei ole enää tehtävissä mitään.
"Jos riskitekijät tunnistetaan ajoissa, muutokset elintavoissa voivat siirtää taudin puhkeamista vuosilla. Toisinaan se ei ehdi tulla päälle ollenkaan", Jani Tikkanen sanoo.
Hänen mukaansa peruselintavoista huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Kun pitää kiinni terveellisistä elintavoista keski-iässä, dementiariski laskee jopa yli 60 prosenttia. Normaalipainoisten dementiariski on 60 prosenttia pienempi ylipainoisilla.
Terveellisiä elintapoja noudattamalla tulee myös varmistaneeksi, että välttyy toiselta yleiseltä elintasosairaudeltamme: diabetekselta. Kakkostyypin diabetes yleistyy kaikissa länsimaissa, ja syypäitä tähän ovat ylipaino ja liikkumattomuus.
Taudin klassiset oireet ovat väsymys ja janoisuus, mutta usein se löytyy sattumalta.
"Tyypillinen tapaus on se, että kohonnut verensokeri hälyttää terveystarkastuksessa tai muutoin täysin oireettomassa tilanteessa. Potilas ei kuitenkaan reagoi tilanteeseen riittävällä tavalla tai herääminen tapahtuu liian myöhään. Aikuistyypin diabetes on elintapasairaus, joka voitaisiin ennaltaehkäistä miltei täysin."
Kerro siis seuraavaksi:
Harrastatko säännöllisesti liikuntaa?
Oletko ylipainoinen?
Tupakoitko?
Elintapasi näyttävät olevan hyvällä mallilla. Kun painosi pysyy kurissa, liikut, käytät alkoholia kohtuudella etkä tupakoi, riskisi sairastua kaikkiin merkittäviin elintasosairauksiin pienenee merkittävästi. Toisinaan geeniperimä vaikuttaa niiden puhkeamiseen, mutta useimmiten syynä ovat pielessä olevat elintavat kuten liiallinen rasvan ja sokerin saanti, tupakointi tai runsas alkoholinkäyttö.
Sairastumisen välttäminen ei kuitenkaan edellytä triathlon-kuntoa ja viimeisimmän trendiruokavalion noudattamista.
"Kyseessä ovat pienet, arkiset valinnat, joiden vaikutus kertautuu, kun niitä toistaa tarpeeksi. Peräänkuulutan armollisuutta: yritämme välillä liikaakin piiskata itseämme ja reivata elintavat täydellisiksi. Silloin niistä voi olla vaikea pitää kiinni", Jani Tikkanen tähdentää.
Jos haluat viilata elintapojasi vielä parempaan suuntaan, huolehdi, että saat tarpeeksi kuitua ja käytät riittävästi kasviksia. Suomalaismiehistä yksi kymmenestä nauttii riittävästi kasviksia ja marjoja ja naisistakin vain reilu viidennes.
Kiinnitä myös huomiota siihen, kuinka paljon istut päivässä.
"Tutkimustieto viittaa siihen, että istuminen on vielä haitallisempaa kuin olemme luulleet. Se aiheuttaa selkävaivoja, voi johtaa painonnousuun ja vaikuttaa myös sokeriaineenvaihduntaan."
Loppupeleissä kyse on kokonaisuudesta. Ei yksittäisistä ylilyönneistä nakkikioskilla vaan siitä, millaiset elintapasi ovat pitkällä ajanjaksolla. Se, millaisia valintoja teet nyt, vaikuttaa elämänlaatuusi tästä hetkestä aina viimeiseen henkäykseen saakka.
Vaikuttaa siltä, että elintavoissasi olisi petrattavaa. Kun painosi pysyy kurissa, liikut, käytät alkoholia kohtuudella etkä tupakoi, riskisi sairastua kaikkiin merkittäviin elintasosairauksiin pienenee merkittävästi.
Toisinaan geeniperimä vaikuttaa niiden puhkeamiseen, mutta useimmiten syynä ovat pielessä olevat elintavat kuten liiallinen rasvan ja sokerin saanti, liikkumattomuus, runsas alkoholinkäyttö ja tupakointi. Suomalaiset juovat vuodessa 10 litraa puhdasta pirtua per henki, ja yli 10 prosenttia tupakoi. Lähes jokainen tupakoitsija yrittää lopettaa kerran vuodessa, mutta valitettavan harva onnistuu.
Sairastumisen välttäminen ei kuitenkaan edellytä absolutismia, triathlon-kuntoa ja viimeisimmän trendiruokavalion noudattamista.
"Kyseessä ovat pienet, arkiset valinnat, joiden vaikutus kertautuu, kun niitä toistaa tarpeeksi. Peräänkuulutan armollisuutta: yritämme välillä liikaakin piiskata itseämme ja reivata elintavat täydellisiksi. Silloin niistä voi olla vaikea pitää kiinni", Jani Tikkanen tähdentää.
Ylipainoisen ei siis tarvitse karistaa sellaisia määriä kuin television painonpudotusohjelmien sankarit, vaan pienikin pudotus auttaa, kunhan se on pysyvä.
"Itseään voi hoitaa kuntoon pienin askelin. Herkästi ajatellaan, että pitää olla joko hillittömän fit tai ei mitään. Paljon järkevämpää on hoitaa elintapoja kuntoon yksi kerrallaan. Ensin lisää kasviksia ja kuituja ruokavalioon, sitten lisää arkiliikuntaa ja niin edelleen. Kun nämä valinnat ajan yli kertautuvat, niillä onkin valtava merkitys."
Loppupeleissä kyse on siis kokonaisuudesta. Ei yksittäisistä ylilyönneistä nakkikioskilla vaan siitä, miltä elintapasi näyttävät pitkällä ajanjaksolla. Se, millaisia valintoja teet nyt, vaikuttaa elämänlaatuusi tästä hetkestä aina viimeiseen henkäykseen saakka.
Kuka?
Lääketieteen tohtori Jani Tikkanen on työskennellyt LähiTapiolan terveysliiketoiminnan johtajana vuodesta 2017.
Tekee tutkimusta sydänsairauksien ennaltaehkäisystä Oulun yliopiston dosenttina. Hän on myös sarjayrittäjä terveysteknologia-sektorilla ja toiminut muun muassa johtavana ylilääkärinä julkisella sektorilla.
Hoitaa terveyttään paiskimalla hommia remonttityömaalla, urheilemalla säännöllisesti, syömällä monipuolisesti ja pätkäpaastoamalla. "Minulla on myös sukurasitteita sydänsairauksille, minkä vuoksi kaihdan tupakointia. Elintapani eivät kuitenkaan ole täydelliset, vaan roskaruokaa kuluu ajoittain. Luotan kuitenkin siihen, että pienet arkiset valinnat ratkaisevat pitkässä juoksussa."
Oletko varautunut pahimpaan turvaamalla oman ja läheisten tulevaisuuden vakuutuksella?
Hienoa! Oletko jo LähiTapiolan asiakas?
Mukava kuulla! Muista ottaa myös Elämänturvasovelluksemme käyttöön lataamalla se Google Playsta tai App Storesta.
Vakuutus luo turvaa paitsi sinulle, myös lähimmillesi pahimman sattuessa.
Laske tästä, minkälainen LähiTapiolan vakuutus sinun elämäntilanteeseesi voisi sopia.
Vakuutus luo turvaa paitsi sinulle, myös lähimmillesi pahimman sattuessa. Kertoisitko, miksi sinulla ei ole vakuutusta?
Yllättävän moni ei pidä henkeen tai terveyteen liittyvän vakuutuksen ottamista ajankohtaisena. Kukaan meistä ei kuitenkaan ole aina terveenä tai elä ikuisesti. Katso, miten sinä voisit parhaiten varautua tulevaan.
Vakuutusten hinta vaihtelee muun muassa korvaussumman ja vakuutettavan iän mukaan. Katso, minkälainen LähiTapiolan vakuutus olisi sinulle sopivin.
Vakuutus kannattaa räätälöidä oman ja läheisten elämäntilanteen mukaan. LähiTapiolan asiantuntijat auttavat sinua mielellään valitsemaan juuri sinulle sopivan paketin. Jätä yhteystietosi, niin otamme sinuun yhteyttä pikimmiten.
Lähteet: thl.fi, tilastokeskus.fi, etk.fi, Elwood et al. PLoS One. 2013;9:8(12):e81877